Ultra tänään (29 vrk ekasta astutuksesta) vahvisti akan epäilyt, Retku on tukevasti tiine. Luottoeläinlääkärimme Outi teki määräarvioksi 7 pentua (virhemarginaali -/+ 1) eli oikein mukavan kokoinen pentue on odotettavissa. Käymme tarkistamassa masun tilan vielä toisen kerran viikolla 24. Laskettu aika kun sattuu juuri juhannuspyhille, onneksi meillä on kuitenkin 24/7 eläinlääkäripäivystys kaupungissa, jos tulee jotain mutkia matkaan.

Nyt Retku vaihdetaan vähitelleen pentumuonaan (Purina Pro Plan lamb&rice puppy). Puntarinlukema oli tänään 20,0 kg eli ruokinta on nyt onnistunut paremmin, kuin 2½ vuotta sitten, jolloin Retku pääsi laihtumaan alkutiineyden aikana vähän turhaan. Rouvan normipaino on 19 kg, joten tässä on oikein sopivasti "ylipainoa".

Laumaelo on asettunut uomiinsa. Hirmu palasi kotiin maantaina ja päivän verran Mahti kulki sen perässä hullun kiilto silmissä, mutta sai hammasta sen verran monta kertaa, että uskoi sitten, että juoksu on ohitse. Sen jälkeen paita ja peppu on löytäneet taas yhteisen leikin sävelen, vauhtia riittää ulkona ja sisällä otetaan hammaspainia möreästi muristen. Just tässä laskin, että seuraava juoksu meillä on tammikuussa 2013. Eläköön pitkät juoksuvälit! Ja Retku saa luopua talvella kohdustaan, sen juoksut on tämän pentueen myötä juoksenneltu.

Hirmu on ollut nyt 9 päivää juoksuevakossa. Tänään lauma treffasi mummun luona äitienpäiväkahveilla ja Hirmu teki kyllä isoin kirjaimin selväksi, että Mahtilla ei ole mitään asiaa hänen peräosastolleen. Akkaa sillä oli ollut ikävä :) Tuoksuja siellä vielä oli, kun Mahti yritti vielä kovasti liehitellä, mutta Hirmu piti peränsä visusti maassa, irvisti ja ärähti, jos Mahe yritti tehdä lähempää tuttavuutta. Hirmu meni vielä kuitenkin vanhempieni luokse, äiti pesee peräkarvat huomenna ja sitten Hirmu palaa takaisin kotiin. Torstaina tulee juoksun alusta 3 viikkoa, mutta ihan varma tästä alkupäivästä ei ole, saattoi se juoksu alkaa tiistaina tai keskiviikkonakin, akka kun oli tuolloin sairaalassa.

Oma paranemiskontrolli on huomenna ja jos mitään takapakkeja ei ole tullut, niin tiistaina palaan töihin. Eihän se leuka toki 3 viikossa vielä luutunut ole, mutta kyllä sen kanssa pärjää. Kesä ja syksy menee varmasti vielä paljon vaurioita korjatessa, jahka luutuminen etenee, niin sitten ruvetaan korjaamaan purentaa ja hampaita.

Mahtin kanssa käytiin tänään pyörähtämässä mätsärissä. Kokeilin sille vähän erilaista tapaa esittää, aiemmin se on saanut seistä vapaasti, mutta tahtoo seistä runko läjässä ja takajalat rungon alla. Se on opetettu myös asetteluun ja antaa korjata seisontaa, joten nyt vein sen ihan perinteisesti seisottaen, pannasta kiinni ja takaosan korjaus käsin. Etujalat se asettaa luonnostaa hyvin. Meni ihan mukavasti näin, seisoi hyvin, kopeloinnin oli vapaana ja liikkui mukavasti, vaikka kehä oli turhan pieni. Ei sijoitusta, mutta erinomainen harjoitus. Seuraava virallinen näytelmä on ensi sunnuntaina.

Keskiviikkona on Retkun ultra ja jos se ei ole tiine, niin hommaan sille mielialalääkkeet :D Sen on kyllä niin lepposa ja rauhallinen nyt, että tahtoo normi-Retkun takasin. Onneksi valtaosa pentukyselijöistä on tavannut rouvan jo etukäteen normitilassa. On nimittäin semmoinen seurakoiramalli Retku tällä hetkellä, että antaa ihan väärän kuvan koko koirasta ja rodusta. Mutta odotukset tiineydestä on kyllä korkealla.

Ritva ja Iina (Willa x Pixi) kisasivat kauden ensimmäisen ulkokisan Rovaniemellä. Agilityradalta tuomarina Anne Viitanen 0 vp. aika 0,00 eli tismalleen ihanneaikaan, sija 4/21. Tämä oli Iinan esimmäinen nolla 3-luokasta. Hienoa Ritva ja Iina, siitä se nollien kerääminen lähtee!

Ostin Mahtille irtotunnin Activelta ja mentiin Annan treeneihin ulkokentälle. Vähän jännitti Mahtin meno, kun tämä oli sen elämän ensimmäinen ulkotreeni :) Sehän on aloittanut agitreenit marraskuussa hallissa, viime kesänä on tehty itsenäisesti muutamia esteitä ulkona. Iso luottohan siihen on kyllä, ei ole erityisen häiriöherkkä ja yleensä kyllä keskittyy erinomaisesti hommiin.

Ekassa ratapätkässä oli 16 estettä ja alkuradasta keinu. Koska me ei olla vielä keinua tehty ratatemmossa, niin aloitetiin Mahtin kanssa pelkästä keinusta. Hyvin meni molemmin puolin. Vasemmalla sen on helpompi mennä, tulee suoraan alkuun. Oikealla puolella kääntyy helposti perä oikealle, tätä pitää treenata (ottaa "seuraamista" oikealla, peppu vasemmalla).

Sitten 13 esteen ratapätkä, hypyt 60 cm. Ekat hypyt meni vähän kävelyvauhtia, ei meinannut irrota ja oli vähän varovaista menoa. Kun pääsi vauhtiin, niin kulki mukavasti ja akkakin sai valssien ajoitukset oikeiksi. Suoran putken jälkeinen muuri ei vetänyt koiraa yhtään ja akka jäi valtavasti jälkeen. Nätisti Mahti siinä kohtaa akkaa odotti. Pimeän putken haki erinomaisesti ja puomilla eteni rohkasti, ei mitään empimisiä keinun jälkeen. Paikkakierroksella Anna otti Mahtin lelun ja harjoiteltiin eteenmenoa suoran putken jälkeen. Eka lelu vei niin suuren huomion, että muurin palkat lensi kuin räjähdyksen jälkeen. Mutta sitten korjasi hienosti ja alkoi katsomaan putkelta suoraan eteen.

Toisessa pätkässä tehtiin hypyn kautta kepit, U-putki ja vierekkäisten hyppyjen kautta A:lle. Mahti meni nyt ekaa kertaa muut, kuin OKK:n kepit ja alkuun oli vähän rytmi hukassa. Tuli pari alotusvirhettä. Mutta löysi sitten rytmin ja teki kolmesti kepit hyvin. Hyppykuviolla piti valssilla jarruttaa ja rajata hyppykaarta, ekassa vedossa teki semmoisen maakuntalenkin, että meinas päästä selän taakse. Jarrutus toimi hyvin, saatiin pieni ja sujuva kaarre ja hyvä kulma hypyltä A:lle.

Oikein mukavat treenit Mahtille, on se vaan kiva koira! Pari kertaa se selvästi matkalla jäi kattomaan kentän reunalla odottaneita muita koiria, mutta nämä oli ihan semmoisia sekunnin murto-osan herpaantumisia ja tapahtui vain sillä reunalla, kun koirat olivat lähellä (muutaman metrin päässä) suoritettavia esteitä. Muutoin koiran keskittyminen oli hyvä ja hengaili rentona vapaana akan matkassa.

Akka on parantunut sen verran, että veri veti jo treenaamaan. Hirmu on edelleen juoksuevakossa, joten Mahtin kanssa mentiin hallille tekemään pieniä kuvioita. Tämä oli viimeinen hallitreeni, perjantaina esteet siirtyy ulos ja päästään ulos kentällä treenaamaan.

Tein Mahtille lyhyen ratakuvion, jossa oli hyppyjä, rengas, kepit, U-putki ja A. Tein lähtöharjoituksia (jätin kahden hypyn taakse) sekä takaaleikkauksia keppien alkuun. Välissä käytiin ekaa kertaa keinulla, tätä Mahti ei ole tehnyt vielä koskaan. Oikein hyvin toimi keinulla, jäi pysäytyskäskyllä sopivaan paikkaan ja itse käsillä autoin keinun alas. Häntä heiluen ja rohkeasti kulki poika.

Sitten taas ratatreeniä. A oli tosi hyvä ja hypyt kans, kepeillä alotti pariin kertaan väärältä puolelta ja muutaman kerran pyrki jättämään kepit kesken 10 tai 11 kepin jälkeen. Tämä vaatii vahvistusta, joten laitoin ohjurit. Yhden alkuun ja kaksi loppuun. Ohjurit selvästi hidastaa pujotteluvauhtia. Muuten menee hyvällä vauhdilla ja rytmillä, mutta ohjureiden kohdalla vaihtaa kävelyvauhtiin.

Ulkona oli +17 astetta ja hallissa ilmeisesti lämpö päällä, joten hiki tuli. Ja selvästi tuli tehtyä liikaa. Oli niin monta juttua, mikä piti tehdä uudelleen. Ja kun mukana oli vain yksi koira, niin ei tullut tarpeeksi hengähdystaukoja välillä. Akan moka, pitää malttaa. Seuraavalla kerralla tehdään vain keppejä ja keinua, ei muuta.

Lopuksi käytiin kiertämässä Mahtin ja Retkun kanssa Haukkis. Sunnuntaina oli vielä lunta paikka paikoin, tänään pellot olivat jo sulat, mutta märät. Kumppareilla pärjäs hyvin ja koiriahan ei kosteus haittaa.

Meillä on rauhallinen mummomeininki! Hirmu lähti vanhempieni luokse hoitoon lauantaina (9 juoksupäivä) ja sen jälkeen tässä talossa ei oo leikitty eikä juostu :) Mahti ja Hirmuhan meillä leikkii joka päivä, painii ja ulkona ne rallattaa rinta rinnan toistensa kauluksissa roikkuen. Ja aina välissä Hirmu muistaa höykkyyttää poikaa oikein kunnolla. Mutta kun kotona on vain Mahti ja Retku, niin on kuin ei ois koiria talossa ollenkaan. Tyypit vaan nukkuu, makoilee ja kulkee akan perässä. Lenkillä nuuskuttelevat omiaan ja Retku on jo välillä niin laiska, että tulee jalkojen taakse polulle kävelemään, ei kehtaa laukkoa edellä enää kuin alkumatkan.

Uskon vahvasti, että Retku on tiine. Se on tosi rauhallinen ja nälkäinen. Kerjää jatkuvasti lisää ruokaa. Ja vyötärön kohdalta kyljistä on karvat kääntyneet ylös ja ulospäin. Painoa sille ei ole vielä tullut lisää, mutta lanneosa on selvästi aiempaa löysempi. Ultra on ensi viikolla keskiviikko iltana.

Retkun "masu" 21 vrk

Kadonneen vyötärön metsästys

Akan paraneminen on edennyt mukavasti. Leukojen kuminauhavedot poistettiin viime viikolla keskiviikkona ja samoin tukiruuvit ikenistä. Sen jälkeen suu oli pari päivää tosi kipeä, mutta viikonloppuna helpotti. Pehmeää, ei-pureskeltavaa ruokaa voi syödä jo pikkulusikalla ja pitkiä lenkkejä on voitu tehdä rauhalliseen tahtiin.

Musti (Retku x Voltti) kehässä Helsingissä Palveluskoiratapahtumassa, tuomarina Maija Sylgren. Tuloksena nätillä arvostelulla AVO ERI1 SA ja PU3. Onnea, onnea Kaija ja Musti. Sen viimeisen SERTin voi jättää loppukesään, luonnetestin jälkeiseen aikaan :)

Nuorekas Hippu (Nasta x Pyry) 11½v. oli Lieksan ryhmänäyttelyssä Elina Haapaniemen arvosteltavana ja nuorempien nenän edestä Hippu palkittiin VET ERI1 SA PN1 ROP ja ROP-veteraaniksi. Päivän päätteeksi Haapaniemi palkitsi Hipun myös BIS3 veteraaniksi. Lämpimät onnittelut (hyisen päivän jälkeen) Minnalle ja Hipulle! Äitinsä tyttö :)

Kaksi viikkoa Retkun ensimmäisestä astutuksesta kulunut ja rouvakoira on tooooosi rauhallinen. Se vetäytyy mieluusti omiin oloihinsa ja lenkillä kulkee laiskasti ja harkiten. Nuorison leikit kiristää sen pinnaa ja se käykin välissä murisemassa Hirmulle ja Mahtille, jos ne intoutuvat sisätiloissa liikaa leikkimään. Mahtin kanssa lomaromanssi on ohi, musta mies on Retkulle taas kuin ilmaa. Raukka, niin se ensirakkaus hylkäsi :( Viikonloppuna mittailin jo Retkulta lämpöjä ja epäilin, että sillä olisi kohtutulehdus. Oli niin rauhallinen, putsaili peräpäätään ja sunnuntaina iltapäivällä myös oksensi. Mutta ei sillä mitään kuumetta ole, taitaa olla pentukuumeen oireita nämä :)

Hirmun juoksupäivä nro 5 ja lauma on tässä kotona sulassa sovussa. Hirmulla pidän pöksyjä ja valvomatta ne ei Mahtin kanssa saa keskenään pelata. Sen verran nopea tiedän tuon nuoren miehen nyt olevan. Portti rajaa koirat erilleen, kun olen esim. suihkussa ja yöllä nukkuvat myös eri puolilla porttia. Ja keskenään koirat eivät joudu kotona olemaan, olen itse vielä sairaslomalla. Loppuviikosta Hirmu lähtee vanhempieni luokse hoitoon.

Oma paraneminen on lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Unta tuntuu riittävän yöksi 10 h pätkiä ja iltapäivisin myös päikkärit. Turvotus on laskenut suun sisältä ja ulkopuoleltakin melko paljon. Mustelmia ei kasvoissa enää ole, ne on valuneet kaulan ja rintakehän puolelle. Huomenna OYSiin tikkien poistoon ja ekaan kontrolliin.

Kesän ohjelma meillä nyt pyörii (toivottavasti) Retkun pentuprojektin ympärillä. Emme lähde erkkariin Lappeenrantaan asti, kun seuraavalla viikolla on Retkun laskettu aika, enkä halua sitä jättää muille hoitoon enää tuossa vaiheessa. Sain samalle viikonlopulle MH-kuvaukseen paikan sekä Hirmulle että Mahtille, joten osallistumme Kiimingissä semmoiseen nuorison kanssa. Muutama näyttely täällä pohjoisessa käydään ja samoin lähitienoon agikisoja. Mahtilla mun oli tarkoitus aloittaa kisaaminen heti kesäkuun alussa 18 kk iän täyttyessä, mutta pitää nyt malttaa ja katsoa, miten oma paraneminen edistyy ja miten päästään treenaamaan. Kisoja on tässä lähellä niin paljon, että mihinkään kauemmaksi ei kesän aikana lähdetä. Omaa kesälomaa olen varannut 39 päivää, joten paljon ehdin pentujen kanssa aikaa viettämään.

Elämässä sattuu ja tapahtuu. Maantaina akalle kävi ikävä tapaturma Äimärautiolla, hevonen riehaantui talutusreissulla maastossa, riistäytyi irti ja potku osui suoraan kasvoihin. Ambulanssilla sairaalaan, leukaluu murtunut molemmin puolin, leikkauksessa leukaan asennettiin kolme titaanirautaa ja ruuvit, jotka kumilenkkien avulla pitävät nyt leuat paikoillaan. Eli taas pitkä tauko ja parantelua meidän ohjelmassa. Liemiruokaa ja paljon rapsutteluterapiaa, kyllä tämä tästä. Enkeleitä oli matkassa ja isoista vaurioista huolimatta selvittiin suht vähällä.

Hirmulla alkoi vihdoin juoksu (edellisestä 9 kk 2 pvä), joten senkin johdosta tauko paikallaan. Retku on palannut kotiin ja pienten murinoiden jälkeen lauma on asettunut taas mukavasti arkeen. Hirmu saa olla tässä kotosalla ensimmäiset 10 päivää, sitten katsotaan lähteekö hoitoon Mahti vai Hirmu. Pienet ulkoilut akka saa toipilaana hoidettua itse, pitkien lenkkien ulkoilutusapua otetaan ilolla vastaan.

Lauantaina loppui loma, talvi ja Mahtin ilonpäivät. Palattiin Ylläkseltä kotiin ja vaikka aamulla mökillä Retku jo murisi tiukasti Mahtille, niin antoi kuitenkin astua vielä kotona iltapäivällä. Eli viides onnistunut astutus la 21.4.2012 (18. juoksupäivä). Yhteensä Mahti astui Retkun viiden päivän aikana viisi kertaa, eli eiköhän tässä ole erinomaiset mahdollisuudet onnistumiselle. Lauantaina Retku lähti vanhempieni luokse muutamaksi päiväksi hoitoon, että saadaan arki alkamaan. Pari viimeistä päivää Mahti söi vähän huonosti, oli raukka niin rakkauden pauloissa.

Sunnuntaina käytiin jo Mahtin ja Hirmun kanssa agitreeneissä hallilla. Tehtiin pientä hyppykuviota, keppejä (ilman ohjureita) sekä A:ta ja Hirmun kanssa myös keinua. Hyvä meininki päällä molemmilla koirilla ja Mahti keskittyi hommiin erinomaisesti, vaikka hallissa oli muitakin treenaajia samaan aikaan. Äkkiä ne hormoonihuurut kaikkoaa.

Tässä fiiliksiä meidän lomalta, Lapissa on vielä täysi talvi ja upeat hiihtokelit.

Molempina aamuina onnistuneet astutukset ja pariskunta nalkissa 10-15 min. Retkulla juoksupäivät 15. ja 16. Mahti ja Retku saavat ulkoilla yhdessä vapaana, mutta mökissä ovat erillään toisistaan, kun meno ois pelkkää soidintanssia.

Lomalaisten terveiset Ylläkseltä. Retkulla juoksupäivä 14. ja nyt illalla ensimmäinen onnistunut astuminen ja nalkki noin 10 min. Empä olisi viimepäivien parisuhdedraamaa seuranneena uskonut, että kaikki meni näin helposti.

Pariskunta on saanut olla vapaasti yhdessä ja meininki on ollut se, että Retku tyrkyttää itseään ja ahistelee Mahtia niin, että poika on välissä piilossa sängyn, välillä pöydän alla. Ja silloin kun (pari kertaa päivässä) Mahti on kiinnostustaan Retkulle osoittanut, niin Retku on sille murissut. Kävi jo mielessä, että niinkö se alfanaaras pitää nuoren miehen niin tossun alla, että ei tästä mitään tule. Tänään käytiin koirien kanssa 12 km hiihtolenkki ja mökissä oli väsynyt meininki iltasella. Ruuan jälkeen alkoi taas flirttitanssi ja nyt esimmäisiä kertoja Mahti sovitteli tassujaan Retkun selkään ja Retku ei murissut. Katottiin porukalla telkkaria olohuoneessa ja koirat meni makkariin. Muutaman minuutin kuluttua Retku vinkas ja kun menin tarkistamaan tilanneetta, niin olivat jo nalkissa. Siinä ei montaa harjoittelukertaa tarvittu. Kun päivät on kohdillaan, niin homma hoituu näköjään ensikertalaisellakin helposti. Tästä laskettuna pentujen laskettu aika on 19.6.2012.

Mökissä on nyt rauha maassa ja jatkossa koirat on portin takana erossa toisistaan yöaikaan. Päivällä saavat olla yhdessä, kun meillä on jatkuvasti joku paikalla tilannetta seuraamassa. Toivottavasti saadaan muutama astutus tässä vielä lisää seuraavina päivinä.

Ihana luonne oli tämän päivän motto Vaasan KV:ssä :) Me ajeltiin kenneltyttö Helekun kanssa eilen iltasella Kokkolaan ja saatiin erinomaisen hyvää palvelua koirien kanssa S-hotelli Kaarlessa. Koiruuksille herkkupussi respasta, jossa oli kakkapusseja, makupaloja ja puruluita. Ja lisäksi huoneessamme oli valmiiksi nojatuoli lakanalla verhoiltu ja sängyissä ei ollut päiväpeitteitä. Tosi mukava, että koiramatkalaiset on näin huomioitu. Pientä ulkoilua koirille, herkkumättöä akoille ja sitten unta palloon. Pesuja ei tarvittu, kun koirat oli käyneet valkopyykissä kotona torstai-iltana.

Tänään ajeltiin aamulla vesisateessa Vaasaan ja Botnia-hallin pihassa ootti ruskea lälly ja räntäsade. Great! Se siitä pesusta. Mutta yllättävän siististi me saatiin koirat ja kamat halliin ja pienen verkat kehässä ennen tuomarin saapumista. Sitten vielä viime hetken harjaukset, mukavassa turkissa olivat kaikki meidän koirat. Ja sitten nuorten luokaan Mahtin kanssa, viiden kilpaveljen kanssa. Mahtille mukava esiintyinen häntä heiluen ja ERInomainen. Kilpailuluokassa sitten sija 2. kovasti valmiimman kilpakumppanin perässä. Hieno poika.

Uroksissa nähtiin pitkästä aikaa erittäin huonoa käytöstä kehässä. Avoimen uroksista yksi haastoi muille riitää ihan tosissaa, kehänauhojen sisäpuolella :O Villisti haukkuen, muita tuijottaen ja neliveto päällä nurinpäin kehässä. Kääk! Kyllä siinä meni muilta osallistujilta pasmat sekaisin ja yllättäen kehätoimitsijatkaan eivät puuttuneet tilanteeseen juurikaan. Tuomari yritti pitää jonkinlaista järjestystä yllä, melko huonoin tuloksin. Ja jaettiin siellä ROP-veteraanikin jo urosten vetskujen päätteeksi, ihan isosti kuuluttaen. Vaikka narttujen veteraani ei ollut vielä kehässä käynytkään... Akka kyllä avasi sanasen arkkunsa tästä ja pienten vastaväitteiden (kehätoimitsijan puolelta) tilanne korjattiin (-> ruusuke takas veteraaniurokselta).

Tyttöjen puunaus ja vähän seurustelua ja sitten Himun kanssa kehään. Mukavasti meni Hirmukin. Onhan se toki kovin erinäköinen, kuin muut tytöt avoimessa luokassa, mutta kaunis silti. ERInomainen myös Hirmulle ja kolmas sija neljän koiran luokassa. Retkun vuoro oli heti Hirmun kilpailuluokan jälkeen ja rouvakoira oli niin iloinen päästessän akan matkaan. Kyllä rupeaa Retkukin näyttelyistä tykkäämään, kun ensin puunataan ja kehutaan nuorisoa ja se joutuu odottamaan vuoroaan :) Valioluokan tytöt sai kaikki ERIn ja Retku sijottui sukulaistyttö Ihqun perässä toiseksi. Kukaan luokassa ei kuitenkaan ollut SA:n arvoinen.

Meidän kisat oli tässä, mutta ilolla kannustettiin Hippu (Nasta x Pyry) 11½v. parhaaksi nartuksi, Rotunsa Parhaaksi ja myös siksi ROP-veteraaniksi :))) Hyvä Hippu!!!

Tässä meidän koiruuksien arvostelut vapaasti käännettynä, tuomari Marit Sunde Norja.

Mahti: "16 kuukautta. Erittäin hyvä tyyppi. Hyvä kokoa. Maskuliininen hyvä pää ja ilme. Riittävät kulmaukset ja hyvä runko. Liikkuu hyvin. Hyvä turkki. Ihana luonne." NUO ERI2

Hirmu: 2v. 4 kk. Hyvä tyyppi. Kaunis pää ja ilme. Riittävästi kulmautunut, mutta etuasentoiset lavat. Hyvä runko ja takakulmaukset. Ahdas takaa, liikkuu hyvin edestä. Riittävästi turkkia, hyvä turkin laatu. Ihana luonne. AVO ERI3

Retku: Lähes 8 v. Kiva vanhempi rouva, joka kooltaan ylärajoilla. Feminiininen pää ja ilme. Riittävästi kulmautunut. Voisi olla paremmin asettuneet lavat. Hyvä runko ja takakulmaukset. Liikkuu hyvin. Hyvä turkki. Ihana luonne. VAL ERI2

Kovasti oli mukava reissu ja kertakaikkiaan kivoja koiria! Mikäs näiden kanssa on reissatessa, kun käyttäytyvät joka tilanteessa erinomaisesti ja selvästi myös nauttivat menosta. Mahtille erityisesti 10 pistettä ja papukaijamerkki. Meillä on kuitenkin laumassa juoksuinen narttu, jonka tärppipäivät on ihan melkeen käsillä. Ja tämä ei näy kyllä nuoren miehen luonteessa mitenkään. Ei isottele eikä kulje hormoonihuurussa. Keskittyy hommiin 100% ja häkissä nukkua tursottaa, vaikka hyväntuoksuinen neito on verkkoseinän toisella puolella.

Kovasti myös kiitoksia kaikille "pentuvieraille", jotka kävitte leirissämme. Akka oli taas tapansa mukaan kovin kiireinen, mutta koirat kyllä tykkää seurustella ja nauttia rapsutuksista senkin edestä. Ollaan yhteyksissä, jahka tämä meidän projekti etenee.

Kotimatka Vaasasta Ouluun ajettiin semmoisessa talvituiskussa ja loskassa, että toivottavasti kaikilla kulkijoilla oli vielä talvirenkaat alla. Ajoura oli ainut paikka, missa saattoi mennä. Tie oli auraamaton (no nähtiin me eka aura-auto Limingassa, 30 km ennen kotia) ja auto meni kuin surffilauta ajautuessaan sentinkin pois ajourasta. Mutta kiirettä ei ollut ja hyvä mieli & seura, joten me ajeltiin rauhallisesti ja turvallisesti valoisan aikaan kotiin.

PS. sillä projektirintamalla ei vielä mitään uutisia kerrottavana. Juoksupäivä 11. illassa jo menossa, pientä flirttiä puolin ja toisin, mutta vielä ei olla oikeissa hetkissä. Lämpenee, lämpenee...

Rauha maassa vielä, vaikka pientä lämmittelytanssia on jo otettu eilen ja tänään. Vielä Retku murisee, eikä häntäkään käänny sivulle lainkaan. Mitään progeja ei ole tarkoitus ottaa, luomumeiningillä tärppää jos tärppää. Perinteisesti Retkuhan on ollut pitkäjuoksuinen, parhaat päivät on aina olleet tuolla 15 vrk tietämillä tai sen jälkeen. Hyvä juoksu sillä kuitenkin nyt on, vuotaa ihan kunnolla. Illaksi Kokkolaan ja huomenna kehään Vaasassa koko porukan voimin. Pitäkää peukkuja meille!

Viikko Retkun juoksua takana ja ihan sulassa sovussa täällä vielä on koko lauma kotosalla. Mahti tarkistaa tilanteen pari kertaa päivässä, mutta muuten on ihan rauhallista. Retku pomottaa taas puolestaan Hirmua, murinan kanssa neiti nurin lattialle pari kertaa päivässä ja sitten mielistellään puolin ja toisin. Ja ulkona on oikein merkkauskilpa, kun kaikkien pitää saada pissata samaan kohtaan ja vielä merkata siihen päälle :) Voi tätä hormoonihuurua. Ensimmäiset astutukset menevät varmasti viikonloppuun ja ensi viikon alkuun. Melkeen toivon, että päästäs asiaan vasta lauantaisen Vaasan näyttelyn jälkeen. Siellä kun pitäisi pärjätä koko lauman kesken. Matkalle pakkaan Retkun jo häkkiin takapenkille, että ei tuu auton peräkontissa mitään härdelliä. Ja hotelliin häkki lähtee myös mukaan. Koiria ei jätetä valvomatta keskenään juoksun aikana. Eli vaikka oman lauman kesken ja ihan luomuastutus on haaveissa, niin ei kuitenkaan anneta koirien olla 24/7 yhdessä. Tulee turhan raskaaksi kaikille osapuolille.

Ensi viikon olen lomalla ja lähdemme Ylläkselle hiihtolomalle koko perhe. Retkun juoksun ja astutusten mukaan elellään koko lomaviikko ja tarvittaessa tullaan takas kaupunkiin, jos menee liian hankalaksi. Mökissä on mahdollisuus rajata koirat portilla erillään toisistaan ja tarvittaessa Retku tai Mahti kulkee autossa mukana, etteivät jää mökille keskenään ilman valvontaa. Onneksi meitä on viiden ihmisen verran väkeä, joten lähes jatkuvasti on joku mökillä koirien kaverina. Harvoin me kaikki ladulle tai rinteeseen yhtä aikaa lähdetään. Ja hiihtoretkille koirat toki pääsee mukaan. Toivottavasti homma hoituu näillä eväillä ja saadaan onnistuneet astutukset loman aikana.

Maantaina Turussa ensimmäiset viralliset agistartit tekivät Jekku (Retku x Voltti) ja Miia. Ekasta startista 10vp. ja reilu ihanneajan alitus kahdesta kiellosta huolimatta. Kaksi muuta starttia päätyi hylkyyn. Onnea Miia ja Jekku, siitä se ura urkenee!

Puuhakkaan pääsiäisen päätteeksi mentiin maanantaina Mahtin kanssa mätsäriin Liminkaan. Piti saada varsinkin juoksutreeniä kehässä ja kun mätsäri oli hienossa kelissä ulkona, niin tulipa liikuttua. Toki ennen mätsäriä käytiin koko lauman kanssa lenkillä ensin omassa metsässä kantohangilla.

Tässä mätsärissä oli kaikissa kehissä miestuomarit, joten siinäkin tuli hyvää harjoitusta. Vaikka ei meillä kyllä mitään ongelmia ole luoksepäästävyyden suhteen. Isojen aikuisten kehässä Mahti voitti oman parinsa ja sai punaisen nauhan. Pienen odotuksen jälkeen alkoi punaisten isojen kilpailukehä ja parista kymmenestä koirasta puotettiin väkeä vähemmäksi yksi kerrallaan. Mahti malttoi hyvin ja liikkui oikein nätisti. Lopulta oli jäljellä vain neljä sijoitettavaa ja me vielä mukana. Ja tuomari teki Mahtista luokkavoittajan. Tykkäs kovasti koiran olemuksesta ja ilmeestä.

BIS kehää saatiin tovi oottaa, kun muut kehät oli vielä kesken. Koiria oli yhteensä yli 100. Mukavahan Mahtin kanssa on tuollaisessa väenpaljoudessa hengata. Se kun suhtautuu rauhallisen ystävällisesti muihin koiriin ja ihmisiin. Mahti on edelleen sitä mieltä, että kaikki koirat on kivoja. Se ei tunkeile yliystävällisti, mutta heiluttaa häntää kaikille, eikä erottele sen kummemmin uroksia ja narttuja. Lopulta aloitettiin 9 parhaan koiran kanssa BIS-kehä neljän tuomarin yhteisarvostelussa. Siinäpä sitten pönötettiin asennossa tovi jos toinenkin. Ja välillä kirmattiin liikkeitä ympäri iso kehää. Kaikki neljä tuomaria kävivät vielä kopeloimassa koirat. Mahti meni erinomaisesti. Nyt en enää käy edes kyykkyyn sen viereen kopeloinnissa, vaan annan sen seistä vapaana pitkällä hihnalla. Sijoittaminen palkinnoille aloitettiin loppupäästä ja lopulta oli kaksi koiraa jäljellä. Toinen oli Mahti ja toinen veteraanit voittanut multivalio briard. Ja Mahtille BIS2-sija. Ja kauhiasti palkintoja. Hieno mies!

Mahti 16 kk BIS2

Purennan tarkistus

Komea Mahti

Videot BIS-kehästä

Iina (Willa x Pixi) ja Ritva kisasivat Pellon perinteisissä pääsiäiskisoissa neljän startin verran.

Puhtaat radat:
6.4.2012 agirata tuomari Minna Väyrynen 0vp. aika +2,57 sija 2/24.
7.4.2012 hyppyrata tuomari Minna Väyrynen 0vp. aika +0,10 sija 9/21.

Onnea Iina ja Ritva! Olipa agisertikin jo lähellä!

Lankalauantaina lähdettiin testaamaan KASsin uusi treenihalli Limingantullissa möllikisojen merkeissä. Ilmoitin mölliradalle sekä Mahtin että Hirmun. Rimat oli medeissä ja se oli oikein hyvä, kun tilaa oli niin vähän ja estevälit todella lyhyet. Hirmun kanssa tein vähän sovelletun radan, kun me tarvittiin kisanomaista keppitreeniä ja siinä ne ainoat radan empimiset tulikin. Mahti taas sekos lähdössä ja maalissa, kun tyhmänä jätin lelun palkaksi sen taakse maahan. Ois pitänyt ottaa lähtö kunnolla uusiksi, kun ekan esteen ohitus sai linjan kakkoselle tosi vaikeaksi. Ja viimeinen este ei meinannut osua näkökentään millään, kun lelu niin veti puoleensa. Mutta muuten mukava rata myös Mahtille. Vauhtivarantoja siinä miehessä on vaikka kuinka, mutta haluan nyt tässä vaiheessa viedä sen rauhassa ja maltilla, että keskittyy kunnolla esteisiin.

Hirmu oli uudessa paikassa yllättävän rento ja tyytyväinen. En edes yrittänyt sitä kauheasti leikittää ennen omaa vuoroa, annoin sen hengata vaan väljässä kohdassa hallia ja rapsuttelin sitä. Ahdasta ei ollut, eikä rähiseviä koiria, joten Hirmu tunsi olonsa turvalliseksi ja meni oikein mukavasti, ilman masennuksia.

Kiitos videoista Anna!