Willalla tänään 62 vrk ensimmäisestä astutuksesta ja kaikki on vielä rauhallista. Lämpö vaihtelee 37,3-37,6, syö hyvin, haluaa vielä mukaan lenkille ja nukkuu rauhassa. Willahan astutettiin kahdesti, tiistaina ja lauantaina, joten huomenna tulee siitä ensimmäisestä onnistumisesta 63 vrk. Itse veikkaan, että synnytys menee tuonne ke-to tietämille.

Maha on iso ja pinkeä sekä oli välillä tukala, lähinnä läähättelee, mutta muuten Willa on oikein hyvävointinen ja reipas.

Päivällä käytiin Rekon ja meidän lauman kanssa kiertämässä Haukkukeidas ja kyllä oli pennuilla mukavaa. Hankea oli paksusti, mutta polku oli hyvin tallautunut, joten siinä oli helppo kulkea. Sillat ylitettiin vielä sylissä, kun siellä on sulapaikat molempien siltojen alla ja remmihässäköitä ei lenkillä ollut mukana lainkaan, vaan pennut saivat juosta vapaana ja nakuina ilman pantoja. Kuvia ei ulkona otettu, oli sen verran märkiä ja lumisia pentuja.

Illalla otettiin sitten siskon kanssa kahdestaan poseerauskuvat Mustista ja Hirmusta. Ei ihan helposti sujunut, hyvin oli levänneitä ja virtasia pentuja pari tuntia lenkin jälkeen.

Muttaburra Black Or White "Musti"

Musti

Musti

Muttaburra The Girl Is Mine "Hirmu"

Hirmu

Hirmu

Ja sitten kimppakuvia. Voi luoja, mää en ymmärrä miten toiset saa koko pentueestakin kerrallaan sieviä nöpötyskuvia...

Sulla on nenässä viiliä...

Mää puren sua nenästä.

Juu, poseerausta.

Tosi söpöjä.

Talo on kovin hiljainen ja autio kahdeksan viikon pentuprojektin vedellessä viimeisiä. Kotona on enää oma Hirmu ja Musti-poika. Kaksi aikuista ja kaksi pentua tuntuu olemattoman pieneltä laumalta. Kaksikko leikkii ahkeraa ja seikkailee omassa pihassa näin lauhoina päivinä jopa puolen tunnin pätkissä. Ja isot koirat liittyvät seuraan mieluusti.

Tänään mennään Haukkikseen lenkille Rekon kanssa. Koitetaan napsia myös kuvat 8 viikkoisista sankareista.

Willalla on tänään 61. vrk ja lämmöt edelleen normaalit. Syö hyvin ja lähtee vielä lenkille mielellään. Pesän se on päättänyt rakentaa äitin makuuhuoneeseen nojatuolin taakse, sinne se vetäytyy yöksi nukkumaan. Kovin rauhallinen ja hellyyden kipeä se on ja nauttii selvästi ainoana koirana olemisesta ja jakamattomasta huomiosta.

Lauantai oli tämänhetkisen kasvattajauran iloisin ja surullisin hetki yhtä aikaa. Kiukku löysi oma ihmisen ja lähti kohti suuria seikkailuja. Jotenkin akka oli jo henkisesti valmistautunut siihen, että tämä pieni ärrimurri jää kotiin kasvamaan. Mutta yksi pentu perheessä riittää, jokainen pentu ansaitsee oma ihmisen ja yksilöllisen lapsuuden.

Kiukun koti on Vaasassa ja siellä johtoa pitää Johanna sekä shelttipojat Fido ja Domi. Ja satapäiselle Kiukku fanclubille tiedoksi, neiti kulkee jatkossakin Kiukku-nimellä. Nykyisten koirien kanssa Johanna on kisannut agilityssä ja tokossa, katsotaan rauhassa miten yhteistyö tämän topakan tytön kanssa lähtee käyntiin ja mihin pari vielä yhdessä ehtiikään.

Kiukku ja Johanna

Retku on eilisen jälkeen ollut selvästi sitä mieltä, että talossa on käynyt kehdonryöstäjät. Se seurustelee paljon pentujen kanssa ja keskellä päivää se meni itekseen nukkumaan pentulaan. Pennut on pentulassa enää vain yön ajan, muulloin ne saavat olla vapaasti koko asunnossa ja pentulan ovi on auki. Ne muutamat lirit, mitkä sisälle ovat tuleet, tulevat pentulaan paperille. Älyttömän viksuja pentuja!

Sukkaan mahtuu erinomaisen hyvin neljä borderia.

Nasu-muori vaihtii Hirmun ja hirmuliskon unia.

Perjantaina oli Kätsy-pojan aika matkata omaan kotiin Lumijoelle tähän Oulun kupeeseen. Ristiäisiä ei ole vielä pidetty, kuulostellaan mikä nimi pojalle sopii. Marin ja Mikin taloudessa on pienen prinsessan lisäksi kääpiösnautseri Leevi ja ravihevosia. Ja suunnitelmat on ainakin agilityn saralla, katsotaan mitä kaikkea uusi koira tuo harrastusrintamalla.

Meillä on mukava pentupoppoo tässä Oulun seudulla, kun Hirmun veljet Reko ja Kätsy jäivät tähän lähelle ja lisäksi muutamalla kaverilla on saman ikäluokan pentu kotona. Eiköhän tällä porukalla saada OKK:lle jonkinmoinen, ainakin epävirallinen penturyhmä kasaan.

Onnea matkaa Kätsy!

Willa on asettunut mukavasti taloksi vanhempieni luokse. Se taidetaan lelliä siellä pilalle pentuprojektin aikana, kun on kaksi ihmistä lähes kokoajan rapsuttamassa. Ruoka sille on välillä uponnut vähän hitaasti, mutta masu on jo niin iso, että ei sinne kerralla kaikki ruoka sovi. Kolmesti päivässä kilahtaa nappuloita kuppiin ja kyllä se on aina edelliseltä kerralta tyhjäksi syöty, mutta usemmassa erässä. Toki sekin vaikuttaa, että vieressä ei ole koirakaveria kyttäämässä ruokailun loppumista eli ruokaa voidaan pitää jatkuvasti tarjolla.

Lenkillä Willa on kulkenut vielä päivittäin ja päivät on mennyt rauhassa. Viime yönä oli kulkenut, läähätellyt ja tehnyt pesää, eli kyllä sillä alkaa päivät olla kohta täynnä.

Tänään aloitetaan lämpöjen mittaukset ja pentulassa on kaikki valmiina synnytystä varten.

Pahoittelen kännykkäkameran kehnoa kuvanlaatua.

Kyllä on helppoa tämä pahojen tapojen opettaminen pikkubordereille. Meillä on talossa neljä innokasta "kanttarellikoiraa", joiden elämäntehtävä tuntuu olevan mustien pökylöiden etsiminen ja syöminen... Yök. Retkuhan on ihan himona edelleen pentujen jätöksiin ja se ulkoileekin pihalla lähinnä vain silloin, kun tarpeet on jo tehty. Kylmiä ja/tai jäisiä paskoja se ei onneksi syö.

Ja sitten kun pennut ovat havainneet myös akan himoitsevan tätä mustaa kultaa lapio ja pikkuharava kädessä, niin senhän täytyy olla sitten jotain todella ainutlaatuista herkkua. Että sillee, nopeaoppinen koira tämä bordercollie.

Että tiedoksi vaan sitten uusiin koteihin. Kakka tuli, kakka meni. Elekää ihmetelkö. Ja syyllinen tähän hienoon tapaan löytyy täältä kasvattikodista Retkusta ja akasta.

Tiistaina kun tulin työreissulta, oli talo vallattu pentujen toimesta. Nehän on juosseet päivittäin lukuisia kertoja koko asunnossa, mutta välillä on rauhoituttu pentulan puolelle. Äiti ei ollut jaksanut kuunnella serenaadeja aidan takana, joten pennut olivat olleet koko talossa vapaana koko päivät.

Tullikoira-Kiukku tutkii akan matkatavaroita

Keskiviikkona Kiukku sitten kiipes hiio-hoi pentulan aidan yli. Tallilta tultaessa pentu nukkui eteisessä reporankana. Näppärästi esitteli taitonsa akalle, kun joutui takas pentulan puolelle. No yön pysyi kuitenkin aidan takana, mutta päivät pennut puuhastelevat vapaana koko asunnossa. Ne osallistuu tiskikoneen täyttöön, roskien tyhjentämiseen ja pyykkien ripustukseen. Aina on joku kannoilla tai housunlahkeessa roikkumassa. Ja uni tulee ehdottoman parhaiten isojen koirien pedissä.

Veljekset Kätsy ja Musti

Kätsyn tuleva koirakaveri kävi emäntänsä kanssa poikaa tervehtimässä ja tehtiin "remmilenkki" talon ympäri. Reipas poika! Ja erittäin hyvin puhui koiraa tiukan snautserin kanssa. Kyllä näistä vielä kaverit tulee.

Retku on tämän viikon syönyt normaalimäärät ylläpitomuonaa eli Purina ProPlan lammasriisiä menee vajaat 2 dl aamuin illoin. Maitokauppa on auki enää 1-2 krt/päivä ja ei sieltä kauheasti enää mitään tule. Lähinnä sellaista hupia pennuille. Kovasti Retku jaksaa vielä leikkiä ja seurustella pentujen kanssa. Ja ulkona Nastakin intoutuu leikkimään pentujen kanssa, sisällä se lähinnä kulkee alta pois ja nukkuu nojatuolissa turvassa.

Tässä Retkun iltaleikit Mustin ja Hirmun kanssa KLIK.

Kätsy matkaa omaan kotiinsa perjantaina ja sekä Mustista että Kiukusta on nyt molemmista mukavat kotiehdokkaat olemassa. Joten tavataan nämä nyt livenä ensin ihan rauhassa ja katsotaan sitten uudelleen, että onko meillä vielä pentuja vapaana vai ei.

Maantaina akka lähti Jyväskylään työmatkalle ja mukaan matkasi Linda. Näin sitä aloitteleva kasvattaja käy pentukauppaa huoltoasemien takapihalla :-) Minkä värinen pentu saisi olla? Montako laitetaan? Onneksi Lindan omistajan kanssa on tunnettu jo toista kymmentä vuotta, joten onnistui tälläinen pikaluovutus lennossa.

Lindasta tuli nyt Tepa ja sen laumassa johtajakoirana toimii Misty-borderi. Ja agility tulee varmasti olemaan myös Tepan päälaji, myös näyttelyissä on tarkoitus pyörähtää ja muutenkin harrastaa monipuolisesti koiran kykyjen mukaisesti.

Tepa ja Mimmu

Lauantaina iltapäivällä saapuivat turkulaiset. Satu, Willa, Wanda sekä Miia tulivat kylään ja iltasella Willa asettui vanhempieni kotiin Kastelliin. Iltasella oli ohjelmassa sunnuntaina lähtevien pentujen pesu. Vaahtokylpyyn ja föönäkseen pääsivät Ensio, Seikka ja Huge. Reippaasti kestivät operaation, ei tullut itkua eikä hammasten kiristelyä. Kylläpä tuli pörrösiä ja muhkeita pentuja. Sanomalehdistä lähevä painomuste sotkee pennut ikävän harmaiksi, ero kyllä huomasi pesun jälkeen.

Sunnuntaina aamusta olikin sitten aika sanoa heipat Ensiolle. Poika tottelee jatkossa Jekku-nimeä, jahka saadaan opeteltua meidän ihmisten suista Ensio/Enska pois. Jekkua odottaa kotona Turussa akan kummipoika Rommi. Ja tulevaisuudessa siintää haaveet ainakin agilitykoiran urasta.

Jekku & Miia

Seuraavaksi lähtövuorossa oli Huge. Poika jää tähän meidän lähelle Kempeleeseen, joten leikki- ja treeniseuraa saa myös Hirmu. Pojan kutsumanimi on Reko ja tarkoitus on tutustua koiraharrastuksiin monipuolisesti. Kotona Rekoa odottaa veteraani-ikäinen Kassu-setteri sekä vauhdikas lapsiperheen arki.

Reko & Virpi

Iltasella oli sitten Seikka-pojan aika matkata kohti uusia seikkailuja sinivalkoisin siivin. Seikan kutsumanimi on jatkossa Miki ja elämä jatkuu Vantaalla lapsiperheen monipuolisessa arjessa. Mikillä on suuret saappaat täytettävänä, kun se seuraa perheen edesmenneen Pontus-borderin tassunjälkiä uudessa kodissaan.

Miki ja Krisse menossa lentokentällä.

Miki ja Krisse turvatarkastuksessa.

Illalla tuli jo terveisiä joka suunnalta, että pennut olivat päässeet turvallisesti kotiin ja ensimmäiset hetket uusissa kodissa olivat sujuneet reippaasti. Tästä se yhteinen elo lähee käyntiin. Onnea matkaa kaikille! Ja muistakaa pitää yhteyttä akkaan.

Tunnelmakuvia sunnuntailta. Pennut 7 viikkoa.

Akka on suosittu :-) Hirmuliskot hyökkää syliin.

Tämä on minun tyttö. Hirmu.

Retku jaksaa peuhata. Huge ja Kiukku

Rankka viikonloppu ;-) Kiukku sammu pää vesikupissa.

Onni on oma ystävä. Ei tarvitse ainakaan nukkua yksin.

Hyvin sopii viisi penneä samaan pesään.

Missä on Mustin koti?

Tänään käytiin Nastan kanssa eläinlääkärillä tutkimuksissa nenäverenvuodon takia. Ja saatiin kirjallisena ammattilaiselta se, mitä akka olikin jo epäillyt. Nenäontelossa on kasvain ja se siellä aivastuttaa, kun tukkii ilmatien jo melko tarkasti.

Ensin tehtii yleiskunnon tarkistus, puntari näytti 17½ kg ja sydän kuulosti erinomaisen vahvalta. Imusolmukkeet ei oo suurentuneet ja suu näyttää yläleuasta normaalilta. Sitten laitettiin muorille rauhoitus ja siirryttiin röngeniin. Kuvia otettiin suusta ja päästä usempia. Välillä oli levy suussa ja sitten lopussa koira oli kourussa selällään ja suu kiilattiin auki, jotta saatiin pelkkä yläleuka kuviin. Luustomuutoksia siellä ei (vielä) ole. Hampaat on tukevasti kiinni leukaluussa.

Sitten mentiin leikkurin puolelle ja ell. Minna Liinamaa kävi tutkimaan sierainta tarkemmin. Tämä käsittely tuntui koiralle rauhoituksesta huomimatta, joten Nasu laitettiin tippaan ja sen kautta laitettiin sitten lyhyeksi aikaa voimakkaampi nukutus. Tosi pieni tila vasemmassa sieraimessa on enää vapaana, kasvain on nenäontelossa keskiseinämässä noin 1½ cm matkalla heti sierainkaaren takana. Eläinlääkärin mukaan sitä ei voi leikata, sillä se tarkoittaisi käytännössä koko kirsun poistamista. Lopuksi pahkurasta otettiin ohutneulanäyte ja ylimääräistä solukkoa siellä näkyi mikroskoopissa. On hyvin todennäköisesti pahalaatuista, ehkä levyepiteelikarsinooma tai melanooma. Näytteet laitetaan vielä patologille tutkittavaksi, isompaa koepalaa ei otettu, sillä ei turhaan haluttu rikkoa enempää pahkuran pintaa.

Nasta sai jäädä nukkumaan, ei annettu herätyspistosta. Verta nenästä tuli tutkimusten takia sen verran reilusti, että saa unen aikana pinnat umpeutua sieltä rauhassa kuntoon.

Kasvaimen eteneminen ja kasvu on vaikea ennustaa. Hoitoa ei ole ja nyt mennään päivä kerrallaan koiran vointia seuraten. Kuulemma osa koirista pärjää, vaikka toinen sierain on täysin tukossa ja suun kauttakin henki kulkee, mutta arjen sujuminen on hyvin yksilöllistä. Minna sanoi, että kyllä me oma väki sitten tiedetään, kun on aika luovuttaa ja tehdä viimenen palvelus.

Kyllä tämä pistää hiljaiseksi. Pumpulin lähdöstä on vain kuukausi ja nyt jo itketään Nasun takia. Kyynelten läpi on vain yritettävä iloita uusista elämän aluista ja aina on muistettava, että koiran ottoon liitty aina myös tämä raskaampi puoli. Ystävästä luopuminen.

Kyllä alkaa olemaan se hetki, kun pentujen ON aika muuttaa omaan kotiinsa. On ne sen verran raisuja jo hereillä ollessaan kahdeksan laumana. Akan vaatemuotio alkaa olemaan mallia trumpetti - pennut taistelevat ja repivät lahkeita ja hihoja jo ihan apinan raivolla. Ja "turvakengät" mallia kelsitossut on ihan pakolliset, sillä muuten naskalihampaat uppoaa tuossa tuokiossa varpaisiin.

Retku ja Nasta leikittää pentuja etenkin ulkona ja nyt pihassa onkin taas rallattu, kun keli vähän lauhtui. Ei ole -15 astetta liikaa pennuille, kun pysyvät liikkeessä pihalla. Parhaillaan ulkoilevat jopa ½ tunnin pätkiä ja sitten uni taas maistaa.

Retku imettää vielä kolmesti päivässä. Aamulla, illalla ja kerran yöllä ulkoilun yhteydessä. Nappuloita pennut syövät 6 dl neljästi päivässä. Ja jauhelihaa, raejuusto ja kermaviiliä. Puruluiden makuun ovat myös päässeet, etenkin kevyet kengän muotoiset ovat suosittuja. Paitsi että Pentulassa käy ahkerasti puruluuvarkaita aina, kun portti sinne on auki...

Onhan nää jo melko isoja tissille...

Äitiä vähän väsyttää.

Retku x Voltti pentueesta ilman kotia on vielä kaksi pentua: Kiukku-tyttö ja Musti-poika. Tiedustelut Miialta sähköpostilla miia(a)muttaburra.info ja puh. 050 434 2851

Musti-poika on erittäin lupaava harrastuskoiran alku. Vilkas ja utelias, on pehmeä ja miellyttämisen halua löytyy. On järkevä ja tasapainoinen poika luonteeltaan ja ulkoisesti kaikki palikat ovat erinomaisesti kohdillaan. Purenta ja kivekset ok. Musti näyttää tässä vaiheessa hivenen pentueveljiään kevyemmältä ja sporttiselta, siitä tulee todennäköisesti paljolti Voltti-isänsä kaltainen atleetti. Sopisi erinomaisesti tavoitteelliselle agilityn harrastajalle, mutta tämän kanssa kehtaa käydä myös näyttelyssä.

Kiukku-tyttö on syntymäkuuro persoonallisuus. Erittäin luonteikas, röyhkeän itsevarma ja menevä mimmi. Ei todellakaan mikään sääliä kaipaava pahnan pohjimmainen. Tempas pentutestistä porukan korkeimmat pisteet (59p.) ja kohtaa kaiken uuden häntä heiluen. Ei ole arka eikä agressiivinen, tästä ei saa paukkuarkaa tekemälläkään ;-) Tästä oiva harrastuskoiran alku ihmiselle, jolla riittää mielenkiintoa perehtyä vähän erilaiseen opetusmetodeihin. Kiukku on rekisteröity EJ-rekisteriin (ei jalostukseen) ja se tulee steriloida aikuisiällä. Mukana tulee kauko-ohjattava värinäpanta (kantama 200 m), johon pentu on totutettu kasvattajalla.

Pennut luovutetaan rekisteröitynä, tunnistusmerkittyinä (mikrosiru), virallisesti silmäpeilattuina ja kolme kertaa madotettuina kattavan pentupaketin kera. Kasvattajan tuki eliniäksi taattu.

Ei ensimmäiseksi koiraksi, eikä pelkästään kotikoiraksi.

Hyytävän pakkasen lisäksi ollaan saatu "nauttia" järkyttävästä tuulesta. Niimpä pentujen ulkoilut on muutamia minuutteja kerrallaan, mutta pikku-ulkoiluja käydään sitten varmaan 10 kertaa päivän aikana. Ja rallit juostaan sisätiloissa. Siinä on melkoinen sutina, kun 8 pikkuborderia laukkaa villinä ympäri taloa. Isot koirat yleensä nousevat suosiolla turvaan sohvalle, vaikka Retku kyllä edelleen mieluusti leikkii pentujen kanssa.

Tänään käytiin Hugen ja Lucian (alan kutsumaan sitä Hirmuksi vasta luovutusiässä ;-) kanssa kylässä Hugen tulevassa kodissa. Siellä mentiin häntä iloisesti heiluen ympäri isoa taloa ja reippaasti tutusteltiin myös talon veteraanisetterin kanssa. Mukava, että pentu jää tähän lähelle. Saadaan toivottavasti leikkikaveri myös jatkossa, treeneistä puhumattakaan.

Päivän kuvapläjäyksessä Retku leikittää Luciaa. Pää on kidassa, mutta pentua vaan naurattaa.

Retkun maitokauppa on nyt sulkeutumassa ja äitikoiraa kovasti rassaa vähentynyt ruuan määrä. Saa vielä puppy-muonaa, mutta väliruuat on vain ½ desin kokoisia muodollisuuksia. Ruokaa menee vielä se 5 dl päivässä, mutta viikonloppuna vaihetaan sitten normaaliin ylläpitomuonaan ja 4 dl annostukseen päivässä.

Keskiviikkona oli lomapäivä ja sopivasti aikaa rakentaa Willan pentula valmiiksi Kastelliin äitin ja isin kotiin. Loota kasattiin tietsikka/vierashuoneeseen, sinneppä sopii pikkurouvan asettua hautomoon. Kaarinasta viesti kertoo, että painoa on tullut lisää noin 5 kiloa ja vyötäröllä on leveyttä muhkeat 70 cm. Taitaa masun kätköissä olla enemmän kuin 3 pentua...

Willa saapuu Ouluun lauantaina ja silloin on 55. tiineysvrk menossa. Reilu viikko aikaa kotiutua ja valmistautua synnytykseen. Ensimmäinen laskettu aika on ti 9.2.2010.

Tervetuloa vaan, täällä on kaikki valmiina!

Tiistaina oli pentusilla edessä pitkä automatka ja rutkasti uusia kokemuksia. Aamulla ulkoiltiin reipas puolituntinen kotona ja sitten sisäleikkien jälkeen lauma pakattiin autoon kahteen boksiin ja Nasu vietiin Sarmolaan päivähoitoon. Retku lähti pentujen seuraksi mukaan matkalle ja niin karavaani matkasi läpi kuuraisen Suomen Sarin luokse Palokkaan.

Vaskikellon takana levähdyspaikalla lauma päästettiin ulkoilemaan kahdessa erässä ja pissat tuli reippaasti hankeen. Jyväskylän päässä ensin ulkoiltiin Sarin parkkiskalla ja sitten lauma valloitti sisätilat.

Pusuttelujen ja rapsutusten lisäksi pentuset seisotettiin ja kopeloitiin läpi moneen kertaan. Eväät oli mukana ja maitobaarissakin tarjoilu pelas, joten mikäpä siinä leikkiessä, riekkuessa ja vähän nukkuessakin. Ja pennut näytti hyvältä, niillä on kaikilla kauniit, tasapainoiset rakenteet ja hyvät luustot. Ja kivekset kaikilla pojilla paikoillaan. Kotipäätökset tehtiin käynnin yhteydessä ja meille jää kotiin kasvamaan punainen Lucia-tyttö, joka jatkossa tottelee Hirmu-nimeä. Se vaan on niin Hirmu ihana!

Kuuden aikaan takaisin maantielle, kipakka pakkanen (-24) oli matkalla. Vaskikellossa taas ulkoilut ja ylpeydellä täytyy todeta, että 10 minuutissa tehtiin 8 pissaa ja 8 kakkaa. On ne vaan jo tosi sisäsiistejä.

Kotimatkalla soiteltiin ja viestiteltiin vielä kotivalinnoista tuleville omistajille. Puoli 11 oltiin illalla kotona ja pennut ulkoili omassa pihassa vielä kolmeen kertaan ja kaksi tuntia menivät rallia ympäriinsä sisällä ja ulkona. Isot koira ja akka olisivat olleet valmiita nukkumaan huomattavasti aiemmin, mutta kun pienet olivat nukkuneet neljä tuntia putkeen autossa, niin sitä virtaa kyllä piisas...

PS. Rekisteröinti näkyy nyt KoiraNetissä, joten postin harteilla on nyt rekkareiden ehtiminen luovutukseen. Ompahan nopeaa toimintaa Kennelliitossa!

Ihmeellisen hiljainen yö eilisen puuhapäivän jälkeen. Illalla mentiin nukkumaan klo 11 maissa ja yöllä viideltä Retku herätti akan imetykselle ja ulkoilulle. Pennut nukkui pentulassa, eikä papereilla ollut yhtään pissaa! Ne oli koisinut kuusi tuntia ilman väliheräämisiä. Retku imetti ja sitten lauma ulos. Ilo oli katsella ikkunasta, kun 10 koiraa kyykkää suurinpiirtein samalla hetkellä pihassa pissalle :-)

Seittemän jälkeen herättiin sitten oikeasti ja lauhan (-9 astetta) kelin ansiosta pennut kirmas pihassa aamuruuan päälle yli puoli tuntia. Sitten lauma sisälle ja kaikille kolmet tipat silmiin 5 min. välein. Olin saanut silmälausuntopaperit ja tippapullon kotiin valmiiksi, niin ei tarvinnut mennä eläinlääkärille huutavan lauman kanssa odottamaan.

Sitten yksitellen pennut sylissä autoon ja eläinlääkärille. Isot pääsi mukaan kans, sillä Retku äitinä tietenkin halus mukaan ja Nasua en raaskinut yksin jättää kotiin.

Tarkistuksessa ei löytynyt mitään huomautettavaa, paitsi että Huge oli viikossa kasvattanut itselleen muutaman millin ylipurennan. Vielä viime viikonloppuna katsastuksessa kaikilla oli normi pentupurenta. Pallit on kaikilla viidellä pojalla erinomaisen hyvin paikoillansa nivuskanavan päässä ja navat, hännät, sydämet ja silmät on kaikilla priimaluokkaa. Yleistarkistuksen ja silmäpeilauksen lisäksi pennut saivat sirut niskaan ja rekisteröinti lähtee tänään eteenpäin Kennelliittoon. Kädet ristiin, että ehdittäs saada paperit kotiin perjantaihin mennessä.

Ja tässä viralliset nimet (lisäsin ne myös 6 vko kuvien alle)

TYTÖT
- Muttaburra The Girl Is Mine (pv Lucia)
- Muttaburra Pretty Young Thing (pv Linda)
- Muttaburra Smooth Criminal (tri Kiukku)
POJAT
- Muttaburra Black or White (mv Musti)
- Muttaburra This Is It (pv Ensio)
- Muttaburra Keep The Faith (tri Kätsy)
- Muttaburra Break Of Dawn (tri Huge)
- Muttaburra Speed Demon (tri Seikka)

Huomenna matkaamme päiväseltään Palokkaan Saria tapaamaan. Tottuvat pikkuiset autoiluun heti kerralla kunnolla. Nasu menee päivähoitoon Sarmolaan ja Retku lähtee mukaan reissuun.

Ell. Kaisa kurkkas Nasun nenään sen verran, että varasimme ajan tarkempiin tutkimuksiin Minna Liinamaalle perjantaille. Viikonloppuna jo itse taskulampulla katsoen totesin, että vasemmassa sieraimessa keskilinjan lähellä kasvaa ylimääräistä eli Nasulla on tod. näk. kasvain nenäontelossa tai sitten sillä on polyyppi eli nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma. Perjantaina kuvataan pään alue ja kuvia verrataan kevään kuvauksiin, silloin päästä otettiin kuvat hammasleikkausta varten. Lisäksi pahkurasta otetaan koepala.

Päivän kuvapläjäys:

Pahvilaatikko on saanut vähän hammasta ja majasta on tullut mukava nukkumapaikka. Musti ja Linda.

Seikka ja Ensio leikkimässä.

Keittöissä syömässä.

Kuvat (c) Minna Väyrynen

Muttaburra This Is It "Ensio" (pv uros)

Muttaburra This Is It "Ensio" (pv uros)

Muttaburra Speed Demon "Seikka" (tri uros)

Muttaburra Speed Demon "Seikka" (tri uros)

Muttaburra Smooth Criminal "Kiukku" (tri narttu)

Muttaburra Smooth Criminal "Kiukku" (tri narttu)

Muttaburra Keep The Faith "Kätsy" (tri uros)

Muttaburra Keep The Faith "Kätsy" (tri uros)

Muttaburra The Girl Is Mine "Lucia" (pv narttu)

Muttaburra The Girl Is Mine "Lucia" (pv narttu)

Muttaburra Pretty Young Thing "Linda" (pv narttu)

Muttaburra Pretty Young Thing "Linda" (pv narttu)

Muttaburra Black or White "Musti" (mv uros)

Muttaburra Black or White "Musti" (mv uros)

Muttaburra Break Of Dawn "Huge" (tri uros)

Muttaburra Break Of Dawn "Huge" (tri uros)

Tuhannet kiitokset Minnalle kuvista! Ja Marille ja äitille avustajan roolista. Tämä operaatio meni yllättävän kivuttomasti ilman hikeä. Mistä näitä patalappukorvia tulee? Ei lienee vaaraa pystykorvista ;-)

Kyllä kuusiviikkoisten elämä on rankaa. Tänään on tehty pentutesti ja sen päälle on vielä napsittu studio-otoksia pöydällä eestä ja sivusta. Jahka kuvaajamme ehtii takas kotiin Kajjaaniin ja saa kuvat käsiteltyä (mm. typistetyn heiluhännän paikalle trikkikuvataan toisesta kuvasta onnistunut häntä ;-), niin lisätään niitä tännekin ihailtavaksi.

Äippä treenaa pentusten taistelutahtoa.

Pentutestin tuloksia en tässä vaiheessa blogiin lisää. Valitettavasti korviini on kantautunut tietoa, että pentutestiä luettaisiin kuin piru raamattua ja että mitä korkeammat pisteet pentu saa, sitä parempi pentu se olisi. Näinhän ei suinkaa ole. Korkeimmat pisteet saava pentu on aggressiivinen, dominoiva, röyhkeä ja itsevarma, eikä todellakaan mikään helppo koira.

Pentutestin tarkoitus on kaivaa eroja pentujen välille kotivalintojen selvittämiseksi ja antaa ohjenuora tulevalle omistajalle pennut vahvuuksista, heikkouksista ja kehityskohteista.

Ihan varmasti on lelukoira! Ällösöpöstys.

Meidän pentuset toimivat mukavasti testissä. Osalla oli vireystilassa vähän toivomisen varaa, mutta kahdeksan pennun testaaminen peräjälkeen tekee aina sen, että joku on hereillä ja villissään, toinen unelias ja väsyksissä. Pisteet jakautuivat kaikilla 39-59 pisteen välille, eikä mitään suuria yllätyksiä tullut. Pennuista selvästi näki, että niiden kanssa on seurustelu paljon ja niillä on suuri luottamus ihmiseen. Moni jännittävä tilanne selvisi sillä, että testaaja sanoi muutaman kannustavan sanan ja tilanne ratkesi saman tien. Ja ääniherkkyyttä ja dominanssia ei ollut kellään, tämä olikin jo tiedossa.

Kahtena viime yönä pentuset ovat käyneet kertaalleen ulkona myös yöllä klo 3-4 maissa. Niimpä kakat ovat kaikki tuleet ulos ja pentulasta on siivottu vain pissapapereita. Ei hullummin 6 viikkoisilta Hirmuliskoilta.

Auto on varustettu valmiiksi huomista eläinlääkärireissua varten. Ostin (kun halvalla sain) Retkun kokoisen lentoboksin, joten 4 pennuista menee siihen ja toiset 4 näyttelyhäkkiin. Saadaan näillä nostettua pennut autosta suoraan vastaanotolle. Avensis on siis kaksi paikkainen koirankuljetusauto ja isoille koirillekin jää ruhtinaallisesti tilaa häkin ja boksin viereen.

PS: Jatkossa sitten lentoboksin saa multa lainaan, jos joku Oulun suunnalta sitä varvitsee. On Skykennel koko L.