Lomalaisen päivät on kiireisiä, joten tarkempaa päiväkirjaa tulee viikon päästä vasta. Mutta tässä lyhesti kuulumisia:

- Hippu (Nasta x Pyry) Rovaniemellä juhannuksena ROP-veteraani ja BIS2-veteraani.
- Toffelle (Retku x Laku) 27.6 Hämeenlinnasta eka SERTi ja VSP.

Onnea, onnea!!!

Ja meillä Nasu on käynyt treenaamassa paimennusta Tyrnävällä, uimakausi on avattu ja Retkun agiturnee Varkaus-Lpr sujui hyvin helteissiä merkeissä. Numeroiden opettelu on vielä vaiheessa, kun viikonlopun tulossaldo on 5 x hyl. (kaikki vääristä radoista) ja yksi 5 vp. (rima). Tuo rimantiputus oli viikonlopun ainut varsinainen virhe, muuten rimat pysyi ylhäällä, kaikki kontaktit tehtiin puhtaasti eikä kieltojakaan tullut. Mutta aina reitille eksyi yksi ylimääräinen este. Ja Varkaudessa hypärillä karkas lähdöstä, joten hylky oli sen seurausta... Jatkamme harjoittelua viikon kuluttua.

Nyt lomalle lomps ja poies koneen ääreltä!

Kohtuullisen huonosti nukutun yön jälkeen hotellissa herättiin sateen ropinaan. Akan selkä ei yhtään tykkää puupenkeillä istuskelusta ja sitä on tullut tuolla kisakatsomossa tehtyä yllin kyllin. Niimpä selkä vihoitteli illalla ja yöllä niin, että oli pakko ottaa särkylääke. Empä edes muista, milloin niitä troppeja on viimeeksi tarvittu?

Lenkki Retkun kanssa pellolla, aamupala ja sitten kimpsut ja kampsut autoon. Vähän oli ongelmallinen tuo pukeutumiskysymys, kun mittarissa oli kuitenkin +13 ja aika hiostava keli sateesta huolimatta. Jätettiin siis sadekampeet ja kuoriasut autoon ja edettiin ihan kesävarusteilla ja sateenvarjolla. Kegät ja lahkeet oli ihan likomärät jo kisapaikalle saavuttaessa.

Anders oli taas kerran tehnyt meille makseille oikein mukavan radan. Hyppyradat eivät ole meidän suosikkeja, mutta tämä vaikutti kivalta. Paitsi että alusta oli pirullisen liukas! Bc Erre veti ihan nurinniskoin nollakoirana hypyllä (ponnistaessa luisti) ja toisen nollakoiran ohjaaja puolestaa suti itsensä nurin. Onneksi tämän jälkeen radan kurvipaikkoihin lisättiin reilusti hiekkaa.

Me tehtiin Retkun kanssa verkka eiliseen tapaan puistossa liikkumalla ja sitten verkkahypyt hiekalla juoksunarttujen alueella. Muutama lelunheitto sitten vielä nurmella ja kylläpä se sutikin! Pakko mennä radalla vähän isompia linjoja ja välttää tiukkoja käskyttämisiä, että koira pysyy pystyssä. Vaikka kuinka olisi arvokisa, niin koiraa ei silti lähdetä rikkomaan.

Ratapiirros löytyy täältä.

Jätin Retkun vinoon nenä kakkoselle vasemman siivekkeen taakse ja liikuin ite kakkosen vasemmalle puolelle selkä koiraan päin. Siitä koira liikkeelle ja ite valssilla kakkosen taakse ja puolen vaihto edessä. Renkaan ohi oikealta ja sitten sen taakse valssi, jolla Retku kääntyi hyvin ja pysyi tasapainossa. Taas ohi nelosesta vasemmalta ja valssi sen taakse ja kääntö vitoselle. Sisäkurvista sitten 6-hyppy ja pituus. Pääsin sen verran edelle, että valssilla 8-putkeen. Ja taas valssilla putken ulostulosta koira hakemaan ja vienti 9-hypylle. Saatoin sisäkurvissa ja tarkoituksella tein vähän tilaan Retkulle 9-10 hyppyjen väliin, joten saatiin kympiltä hyvä linja vetäen kepeille ja pysyin ite oikealla puolella. Puhtaasti mentiin. Siiten vienti putkeen ja jäin 13-hypyn eteen ottamaan oikealla kädellä koiran vähän hyppylinjan taakse ja siitä heitto hypylle ja oikean kautta ympäri. Tässä tuli rima alas, videolta selvästi näkee, miten koira liukastuu ponnistuksessa. 14-16 oikealta sisäkurvista ohjaten, ehdin hyvästi mukaan ja okserille sitten lyhyt hyppy, joka ei kantanut takariman yli eli siitä toinen vitonen. Sen verran tässä meni konseptit kuskilla sekaisin, että valssi putkelle jäi kovin loivaksi ja Retku meni oikeasta putken päästä ohi, pyörähti akan edessä ja sitten löysi reitin, minne piti alunperinkin mennä. Kieltoa me ei tästä kuitenkaan saatu, vaan suorilta hylky. Itse en kyllä nähnyt, että Retku olisi väärää päätä koskenut, kun ei se edes hakenut sinne. Mutta eipä väliä, vain nollat pääsi jatkoon finaalikierrokselle. Ei meidän suoritukselle ollut väliä, oliko se 15 vp. vai hylky. Reippasti putkeen ja loput kaksi hyppyä maaliin.

Ja kerrassaan hyvä fiilis jäi menosta. Retku toimi hyvin ja itse liikuin ja sain rytmityksen toimimaan hyvin. Koiralle oli kokoajan selvää, mihin edetään ja oli sellainen hallittu ja riskitön suoritus. Nämä olivat meidän ensimmäiset SM-kisat ja kaikki radat päästiin kunnialla maaliin asti. Ei katastroofeja, eikä rämpimisiä. Taatusti hyvä mieli molemmilla.

Tehtiin loppuun vielä leikit ja pitkä jähyttelylenkki. Ja vähän seurusteltiin tuttujen kanssa. Se on kyllä näiden SM:ien parasta antia, kun saadaan kaikki kaukaisetkin agitutut samaan paikkaan muutamaksi päiväksi.

Retku otti tirsat omassa mökissä ja akka seuras maksien radan loppuun. Ja olihan siinä katsomista moneksi tunniksi, kun koiria oli luokassa 138 kpl. Tämän jälkeen purettiin leiri ja lähdettiin kotimatkalle. Kello oli vasta 14, mutta kun maksien finaali alkoi vasta klo 18.30, niin ei jaksettu jäädä iltaan asti. Kamppeet märkänä, vilu ja nälkä, joten kotimatka vei voiton kisakatsomosta.

Sen verran jatkoa jo lyötiin lukkoon, että kahden viikon päästä aloitetaan kesäloma itä-Suomen turneella eli käydään kisaamassa Varkaudessa ja Lappeenrannassa. Ja karsintojen ilmo lähtee kans postiin ensi viikolla eli heinäkuun kolmas viikonloppu kisataan Retkun kanssa sitten Turussa.

Tornion reissu jatkui aamulla joukkue-SM kisalla. Retku oli OKK:n ykköskoira eli meidän vuoro oli jo heti aamusta klo 10.30. Andersin rata oli jälleen kerran erinomaisen mukava ja virtaava. Tarkkana piti olla, mutta ei mitään tekokikkailuja eikä vaaranpaikkoja koiralle.

Nyt hoksasin juoksunarttujen lämmittelyesteet katsomon yläpuolella sepelillä ja tein verkan siellä. Lenkki puistossa alle, muutamia hyppyjä ja sitten vähän lypsykumin heittoa. Retku oli reippaan ja innokkaan oloinen, mutta samalla keskittynyt ja rento. Ratapiirros täällä. Huomasin jo rataantutustumisessa meneväni erireittejä kuin muut, mutta mitäpä siitä. Me mennään, niinkuin meille sopii :-)

Kakkosen oikealle puolelta lähtö eli melkein lentävä lähtö ja siitä tiukka käskytys ja kääntö putkelle. Vedätystä rohkeasti pituudelle ja sen taakse valssi ja yli 5-hypystä rinnalla edeten ja taas valssilla peruutten keinulle eli pääsin keinun oikealle puolelle. Vähän vekkiä vasemmalle tilaa hakien muurille (jossa on tosi pulleat ja helposti tippuvat palikat) ja rinnalla isoa juoksua 8-hypyn taakse, jonne valssi ja työntö putkelle. Otin vastaan Retkun putkesta 10-hypyn oikella puolella ja lähetys sieltä kepeille. Puhtaasti mentiin. 12-hypylle veto ja leikkaus takana. Huomasin jo ponnistuksesta, että koira lähti hyppyyn tosi kaukaa. Ja kun leikkasin takaa, niin Retku vielä kääntyi hypyn päällä ja siten lyhensi hyppykaarta entisestään eli rima alas 12-hypyllä. Jos jossitella sais, niin juoksemalla oikealta puolelta hyppyä oisin ehkä voinut pelastaa tilanteen, mutta ei ihan askeleessa tule selkäytimestä nämä ohjausmuutokset sentään... Sisäkaarteesta vieden 13-hyppy, 14-rengas ja A:lle vasemmalla puolella. Hyvä, nopsa kontakti. Ehdin edelle loistavasti ja siitä vaan ohjaus 16-hypylle ja pieni saatto putkelle. Puomin löysi hyvin käskytyksellä ja oikealta puolelta loppusuora. Oikein nätti ja maltti kontakti. Eli vitosella maaliin. Aika 38,59 s. (ia 47).

Jähyttely ja palkkaleikit Retkulle ja sitten se pääsi Åken kaveriksi telttakatokseen lepäilemään. Eli leiri pystyyn ja unta palloon omassa mökissä. Ja akka sai seurata kisoja katsomosta ihan rauhassa. Mineissä oli tiukka jännitysnäytelmä ja meidän treenikamut OKK:sta tekivät hienoja ratoja ja sijoittuivat pronssille. Taitaa olla tiistaina kakkua treeneissä tarjolla?

OKK:n toinen koirakko oli Annika & belpat Fiia, joille 10 vp. (Fiia tippui keinulta sivuun ja toinen virhe on täysi mysteeri, ei tiedetä, mitä se tuli?). Kolmantena radalle lähti Reetta & auskel Åke, joille rima alas 8-hypyllä ja puomilta nousukontakti. Viimeisenä Kati & belpag Tirri sai lähtä ilman paineita, kun kaikki kolme oli saanut tuloksen. Kontaktit paukkuivat Tirrillä A:lla ja puomin nousulla eli myös heille 10 vp. Yhteistuloksella 25 vp. OKK oli makseissa sijalla 19/38.

Maksien kisan jälkeen lähdettiin pois kisapaikalta. Uhkapeliä Ärrällä huomisen voittajasta (maksien yksilökisa on voittajavedossa), shoppailua Ikeassa (en ostanut mitään!) ja Ikanossa, ruokakaupasta evästä huomiselle ja auton & akan tankkaus. Sitten hotellille levähtämään.

Retku on ollut niin kiltti tyttö, että se on saanut vaikka mitä ihanuuksia jo. Uuden pannan Hapiksen kaupasta, Berran motivointitaluttimen (paksu ja venyvä - mukava kiskoa), vaaleanpunaisen helletakin ja kumisen röhköpossun. Muoreille on 30 possunkorvaa tuliaisena ja akka hankki täydennystä Kivi-tuikkujen värikokoelmaan Iittalan tehtaanmyymälästä.

Illalla käydään vielä Eepun kanssa jaloittelemassa ja sitten unta palloon ja valmistautumaan huomiselle. Meidän kisa alkaa klo 10.30 ja Retku starttaa 20 paikkeilla (24?).

Saija ja Laku (Nasta x Niko) kisasivat tokossa tänään Janakkalassa. Avoimessa kolmas kisa ja kolmas 1-tulos pistein 172½ ja luokkavoitto 10 koiran kisassa. Näin Laku sai koulutustunnuksen TK2.

Onnea Saija & Laku!!!

Terveiset ulkomailta! Ollaan Retkun kanssa Haaparannan puolella hotellissa yötä.

Päivällä ajeltiin Tornioon SM-kisoihin. Muorit jäivät kotiin ja vanhemmat ovat hakeneet ne sieltä mökille iltasella. Retku starttas SM:issä illan verkkakisassa. Anders Virtasen rata löytyy täältä.

Verryttely oli ihan katastrofi. Käytiin Retkun kanssa ensin alle lenkki kentän ulkopuolella ja sitten mentiin verkkahypyille. Niiden alla oli pala keinonurmea, mutta ilman hiekkaa (radalla on sama nurmi hiekan kanssa) ja Retku veti kyljelleen heti ensimmäisen hypyn jälkeen. Ihan perushyppy ja 90 asteen käännös sen jälkeen -> koira nurin. Seuraavan hypyn sitten kielsi ja jäi ihmettelemään, että mites tässä nyt hypätään, kun tassut ei pidä ollenkaan. Sain sen yli kuitenkin ja tehtiin vain suoralla muutama yksittäinen hyppy ja sitten tyydyttiin lelun noutoon tavallisella nurmikolla + kävelyä tietty.

Keli oli aurinkoinen +19 astetta, oiken suotuisat olosuhteet muuten. Rata oli oikein mukavan virtaava, muutamassa paikassa todella lyhet estevälit ja itellä ei oikein selvää ajatusta, että miten koira kulkee ja kuinka nopeasti etenee ko. alustalla (koira/akka). Niimpä päätin jo rataantutustumisessa, että katon pari eri vaihtoehtoa ja sitten improvisoin radalla ja niin se kyllä sitten menikin - ja yllättävän mukavasti.

Kakkosen (renkaan) oikealle puolelle ottamaan vastaan. Valssi renkaan taakse ja vippaus siitä 3-hypylle ja ite valssilla ottamaan vastaan 4-hypyn sivulle. Putken löysi hyvin ja siitä vedätys keinulle ja pieni vekki tilaa vasemmalle keppien alkuun. Keppien loppuun valssi ja heitto hypylle + veto putkeen. Tästä sitten improvisoiden valssi 10-hypyn etupuolelle, koiran mukana 10:stä ohi ja taas valssi 11-hypyn eteen ja sieltä valssilla oikean kautta A:lle. Tämän kohdan olin alunperin suunnitellut aivan toisin...

A:lta vähän vekkiä oikealle ja näin 13-hypyltä tuli hyvä suora linja vasemmalle putkeen. Puomille vedättäen ja aika ylös tarjos topin kontaktille, mutta jatkoin heti, kun näin yhden tassun osuneen. Muurille ryntäsin ite ihan suotta ja siinä tuli palikka alas. Valssilla 17-hypyn taakse ja siitä sitten vasemmalta ohjaten loput hypyt maaliin. Eli vitska. Ja yllättävän hyvin kulki koira verryttelyn epävarmuuden jälkeen. Ei se hirmu rennosti hyppää tällä alustalla, mutta ihan ok kuitenkin.

Aika -5,59 ja sija 34/92. Kaikki luokan tulokset täällä.

Kisa oli miltei tunnin aikataulusta myöhässä ja toisen radan rataprofiili ei hirmusti iskenyt (mm. vaarallisen vinoja vientejä kontakteille), joten jätettiin toinen lämmittelykisa väliin. Käytiin syömässä ja kaupassa ja sitten hotellille levähtämään. Retku lähtee OKK:n joukkueen ensimmäisenä koirana huomenna radalle, joten meidän vuoro on jo noin klo 10.30.

Retku kävi Vakkurin Kaisalla hierottavana. On ollut oikein hyväntuulinen, venytellyt ja liikkunut mukavasti. Jumituksia löytyi symmetrisesti molemmin puolin. Olkavarret ja ylipäätänsä etuosa nyt hyvässä kunnossa. Tiukat paikat ns. ylimenoalueella selässä eli siinä kohtaa, missä kylkiluut loppuu. Tämä kohta on aiemminkin jumitellut, kun ollaan osteopaatin käsittelyssä oltu. Hyvin Retku antoi kuitenkin hoitaa ja ynisten venytteli vastaan, kun löytyi makea paikka.

Pakarat on toinen tiukka paikka ja molemmin puolin. Eli kankuissa suoliluun takaa kun lähtee iso reisilihas, niin sen yläpää on Retkulla tosi tiukka. Ihan omaankin käteen tuntui, kun Kaisa näytti paikan.

Kaisan suosituksesta jätettiin sitten ti-ke treenit väliin. Liikkua saa ja pitääkin, mutta nyt 2-3 päivää vältetään hyppyjä ja tiukkoja käännöksiä. Rentoa ulkoilua ja ravailua pyörän kanssa, niin saadaan kroppa hyötymään hoidosta parhaiten.

Ihan hyvä sinäänsä, että "treenikielto" tuli korkeammalta taholta. En ois ite kyllä muuten malttanut pysyä pois kentältä. Ja toisaalta, tässä vaiheessa ei enää opetella mitään SM:iä varten ja meillä on kaikki osa-alueet hyvässä kunnossa, joten ihan suotta hinkata enää mitään. Käymme omatoimisesti kertaamassa kontaktit torstaina ja sitten perjantaina kisoihin.

Kisa-alusta on vaihtunut eli luonnonurmen sijaan Torniossa kisataan tekonurmella. Katsotaan, miten alusta nyt meille sopii. Ja tämän menon perusteella sitten mietitään myös karsintoihin lähtemistä.

Salon kaikkien rotujen näyttelyssä Pirjo Aaltosen arvostelussa Focus (Retku x Laku) junioriluokassa ERI2 ja paras narttu kehässä sija 4 (PN4). Onnea Anna-Mari ja Focus!

Willa (Nasta x Niko) sai puolestaan käyttöluokasta sileät punaiset (EH1).

Mikko oli tehnyt treeneihin 24 esteen radan Asko Jokisen kuvioita mukaillen. Sellaista kulmikasta kääntelyä oikealle, vasemmalle, eessun taas ja kiperiä lähestymisiä kontakteille. Mentiin alkuun rata kokonaan, sitten paikkapätkiä ja lopuksi ois saanut huristaa vielä uusiksi koko radan, mutta tämä me jätettiin Retkun kanssa välistä.

Kokorata meni oikeinkin mukavasti. Alun pimeä putki (loiva U-putki takakautta hakien) ei meinannut löytyä. Tai löyty se, mutta kun akka lähti liikkeelle, niin koira ei mennytkään putkeen, vaikka oli ihan kohilla. Keinulta 90 astetta avokulma kepeille, takaa leikkaus ja sitten 180 asteen käännös vasemmalle okserille. Hyvin kesti leikata ja varma pujottelu. Hyppykuviota väliin ja pitkä, loiva 180 asteen käännös puomille. Meidän vaikein paikka on puomin alastulo, kun pitää palata takaisinpäin (putkeen puomin alle). Retkusta kun pitäs juosta kontaktilla ohi, muuten käy himmaamaan ja ennakoi käännöstä. Ei nyt auta tässä vaiheessa ruveta sitä muuttamaan, mutta tätä tarvii jatkossa treenata. Eli kontaktit itsenäisesti! Hyppyä putken jälkeen vähän haki, kun akka jäi (kiitos puomin kontaktin) niin kauas taakse ja sivulle puomin toiselle puolelle. Keppien jälkeen hyppykuviot hyvin ja putkesta taaksepäin hyppy, pituus ja sitten akan käden alta A:lle, vaikka piti mennä A:n alla olevaan U-putkeen. Ehkä sitä jo vähän löysäs tässä vaiheessa... Putkesta sitten pyörittäen nousu A:lle ja loppusuora.

Paikkakierroksella tehtiin alku uusiksi ja palkka, kun putken suu löyty itsenäisesti. Sitten koitettiin puomin vienti toista puolta ja tämä oli kyllä paljon parempi. Sylikäännöksella puomin alle putkeen ja sitten hyppykin löytyi helpommin, kun akka oli samalla puolella. Nyt A:n alla olevalle putkelle vienti tarkasti ja kokeeksi sitten sylikäännöksellä A:lle (parempi näin). Tähän lopetettiin ja lelu palkaksi.

Tämä riitti meille mainiosti, ei ole tarvetta hinkata lukuisia pitkiä ratoja tässä vaiheessa. Ryhmän muut koirat eivät ole menossa SM:iin, joten heillä ilman muuta eri ohjelma. Käytiin vielä pitkä kävely rannassa Retkun kanssa ja sitten kotiin.

Tulevana viikonloppuna käydään ottamassa vähän nurtsituntumaan Haukkiksessa eli lähinnä hyppyjä ja keppejä nurmella. Ensi tiistaina Retkulla fysioterapia ja illalla Haukkiksen treeneissä kontaktien kertaus. Keskiviikkona Mikon treeneissä enää sitten pientä fiilistelyä viikonlopun koitosta ajellen.

SM:issä pe 12.6 Retkun verkkakisat Virtanen klo 16.35 ja ELP klo 19.40.  Lauantaina joukkue-SM (Retku 1. koira OKK:n joukkueessa) klo 10.30 ja sunnuntaina yksilö-SM (veikkauksen vedonlyöntikohde) klo 10.30 (Virtasen hypäri) ja mahd. toinen kierros (Wala agility) klo 18.30. Eli pitkä viikonloppu Torniossa tulossa.

Äimäraution varsanäyttelyyn oli ilmotettu peräti 42 varsaa, joten Antin vuoro (3v. suomenhevosvarsat) oli vasta viimeisenä iltapäivällä. Töistä liukumille kahdelta, Antin irtojuoksutus maneesissa ja päälle sitten pesu ja puunaus (jouhet olin pessyt valmiiksi jo tiistaina). Sitten talutus näyttelypaikalle ravivarikolle.

Ensin mittaukset, jonka tulokset säkä 157cm ja lautaskorkeus 157cm. Nämä tulee varmaan olemaan pojan lopulliset mitat, ei varmasti kasva enää. Tovi verryttelyä ja oman vuoron odottelua ja sitten lautakunnan eteen. Seisoi ihan ok ja malttoi mukavasti, vaikkakin akka sai taas hampaista kaviotarkistuksen yhteydessä. Käsivarressa on komea mustelma... Käyntiliikkeet meni töpöttelyksi, kun pää pöllönä pyörien piti ympärille kuikuilla ja kauheasti oli virtaa ja asiaa muille. Eli käyntipisteet = käytöspisteet ;-) Ravipätkät meni hyvin, eikä väistellyt rapakoita onneksi.

Tässä tulokset:

sh ori Brilliantti
Tyyppi 9
Runko 8
Jalat 8
Kaviot 8
Käynti 6
Ravi 8
II+ palkinto, näyttelyn paras 3v.

Parhaan varsan valinnassa päivän voittajaksi nousi ravisukuinen 2v. ori Tuokkolan Tahvo II+ palkinnolla. Akka palkittii lopuksi vielä näyttelyn parhaana esittäjänä. Ja Antti sai Prixiä säkin palkinnoksi ruusukkeen ja pokaalin lisäksi. Poika pitää jo Sanninkin ruuissa :-)

Sukupostiin oli tullut tuore kuva pojasta.

Nyt on kevään koitokset Antin osalta ohi. Syksyllä on sitten edessä SuoRan näyttely Kiimingissä sekä laatuarvostelufinaali Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisten yhteydessä. Kesän poika lepää orilaitumella.

Illalla tuli Saijalta viesti. Olivat kylmiltään (kuulemma kaksi treenikertaa tälle vuodelle...) menneet Hämeenlinnan tokokokeeseen Lakun (Nasta x Niko) kanssa ja tuloksena AVO1 pistein 186½ ja luokkavoitto kunniapalkinnolla 10 koiran luokassa.

Lahjattomat ne harjoittelee... Lakulla on hieno ykkösputki. Poika on käynyt tokokisoissa kolme kertaa. Alo1, avo1 ja avo1. Joskos tekisitte sen TK2:n ennen ylempiä luokkia?

Onnea, onnea Saija ja Laku!

Tiistaina Haukkiksen agilityn vuoro. Vähän tiukkaa tekee taas nämä illat, kun ohjelmaa on niin pirusti. Kiireesti vaan tallille heti töiden jälkeen ja tukka tuubilla sitten takas kotiin kamppeiden vaihtoon. Muorit jäi kotiin ja pyöräiltiin Retkun kanssa taas alkuverkka Haukkikseen.

Annika oli laittanut 16 esteen radalle kaikki kertausta tarvitsevat esteet eli kaikki kontaktit, pöydän, renkaa, okserin, pituuden ja muurin. Tehtiin rata alusta loppuun ja lopusta alkuun. Retku oli tosi hyvä ja innokas. Vallan puhkui menohaluja, mutta oli kuitenkin erinomaisesti kuulolla.

Kertaalleen pyrki putken jälkeen selän taakse ja väärälle hypylle (tässä pitää akan muistaa olla tarkkana) ja yksi rima saatiin alas 180 asteen hyppykäännöksessä, kun tuli niin pienen tien ja ihan vinoon hypylle, että kaato melkeen siivekkeen kyljellään. Pöytä oli yllättävän hyvä, paitsi että toisella radalla jätin lypsykumin (ekalla radalla namin) pöydälle ja sehän aiheutti jättistopin ja tuijotuksen, eikä toivottua loikkaa pöydän päälle. Pitäs ite muistaa, että eye iskee päälle liikkumattomasta lelusta. Ei oikein sovellu houkutuslinnuksi.

Kontaktit oli hyvä, nopeat ja varmat. Keinu oli treenikeinu ja ekalla kerralla sen liukkaus taas vähän yllätti. Eepu tuli sellaista tasajalkasutiliukua kontaktille, kun on taas tassutuntuma tottunut grippipintaiseen kisakeinuun. Ja Mikon treeneissä on kans pitävä pinta keinulla. Mutta virheetön se oli ilman muuta, ja toisella kerralla osas tulla sitten jo järkevämmin eli vähemmällä vauhdilla alas.

Hyvät treenit ja koira toimii kuin unelma. Palkkaheitot on jätetty nyt kokonaan pois. Palkaksi saa kyllä lelun, mutta lähinnä sen kanssa taistellaan ja leikitään akan kanssa. Lelu ei lennä, eikä tassut vääntyile. Pidetään punainen pumpulissa, että on kunnossa kesän tärkeimmässä koitoksessa :-)

Loppuverkka sitten rauhallista hölkkää pyörän vierellä kotiin. Ens viikolla tehdään enää vain lyhyitä kuvioita ja kontaktikertausta, ei enää ratatreeniä.

Vihdoin sain aikaseksi päivittää kotisivuja. Ja samalla hoksasin, että Geocities -nettisivupalvelu päättyy vielä tänä vuonna. Eli tuleepahan pakosta ajankohtaiseksi oman domainin hankkiminen ja samassa saumassa sitten koko kotisivujen uusiminen. Oman kennelnimen anomus on lähtenyt maaliskuun lopussa, rotuyhdistyksen puolto on ok eli paperit on nyt menossa jossain Kennelliitossa. Toivottavasti nimiehdotus on seuraavassa Koiramme-lehdessä ja menis sitten ilman mutkia FCI:n. Jos sitä sais kennelnimipäätöksen vuoden loppuun mennessä, niin uskaltas hommata sitten kotisivutilan sillä nimellä.

Lisätty pentusuunnitelmat kotisivuille ja päivitetty Nastan ja Retkun jalostuskoirasivuja.

Iltasella pesin Pumpulin. Sillä on karvanlähtö ja pohjavilla ihan tumppunen. Sai vähän enimpiä karvoja jäämään kylppäriin ja lopuksi vielä föönäsin muorin puolikuivaksi. Se palelee nykyään tosi helposti, joten en viitsinyt jättää sitä märälle turkille nukkumaan. Pitkä seisominen on sillä jo vähän horjuvaa, saa reilusti istua välissä, että jaksaa. Ompahan se nyt taas pörhäkkä.

Nyt ylös ja ulos. Kesä on kauneimmillaan. Kesäkukat laitettu ja kukkapenkissä hirmusti kaikkea uutta tulossa. Pionit on talvehtineet erinomaisesti ja tänä vuonna niistä kukkii varmasti useampi. Hyvä mieli ja taas naurattaa. Eiköhän tässä kaikki tärkeimmät kuulumiset =)

Ajeltiin päivällä Tupokseen treenaamaan paimennusta Nastan kanssa. Koko lauma pääsi matkaan ja kyllä Retkua harmitti, kun se ei päässyt treenaamaan. Se kun on tottunut olemaan aina menojen päätähti, eli aina kun jonnekin matkataan, niin se pääsee osallistumaan. Nyt sen kohtalo oli tylysti odottaa autossa Pumpulin kanssa.

Alotettiin perusasioiden kertauksella talvitarhassa viiden lampaan katraalla. Ja Nasussa oli virtaa ja vauhtia. Se ei kyllä muista itekkään olevansa 12 vuotias. Muutaman liian vauhdikkaan pätkän jälkeen se asettui ja toimi erittäin hyvin, varsinkin vasemmalle. Tehtiin flänkkejä, sisäflänkkejä (valssilla ja jaakottaen ;-) ja Nasu sai palkaksi pieniä pätkiä kuljetuksia. Oikea vaan on edelleen kovin ahdas ja siihen koira lähtee paljon lujempaa ja suorempaa kohti lampaita. Ei käännä päätä pois, eikä ajattele tarpeeksi ulos.

Toinen pätkä tehtiin isolla pellolla isolla, noin 30 lampaan katraalla. Odotellessa toimittiin luomuaitana eli huolehdittiin, että treenaavalla koiralla pysyi katras pellolla. Kolmesti Nasta pysäytti ja käänsi kurssin lammaskatraalta erinomaisesti toiseen suuntaan. Ei kyllä väistä milliäkään, kun katras lähtee tulemaan kohti. Tässä tuli loistavaa poispäinajon harjoittelua. Otti tosi hyvin käskyt vastaan takaakin ja pysyi jaloillaan rauhallisesti kohti katrasta kävellen. Suuntakäskytkin otti erinomaisesti ilman, että yhtään kyseli vartaloapuja takaa. Korva vaan käänty (= kuuntelee) ja sitten teki hyviä 90 asteen suunnankorjauksia katrasta samalla poispäin ajaen. Nasulle sopii tälläinen iso ja raskaskin katras, se pysyy rauhallisena ja kuuntelee hyvin.

Omalla vuorolla otettiin sitten serpentiinikuljetusta ja "hae kaikki" eli että joutui itse ajattelemaan koko katraan matkaan. Osa pienemmistä karitsoista meinas jäädä vähän jälkeen päälaumasta, joten nekin piti saada liikkeelle. Itse olin tässä liian käskyttävä, pitäs vaan antaa koiran mennä ja toimia, ei pidä jokasaumassa käskyttää ja ottaa koiraa maahan. Tämä on se osa-alue, joka Nastalla tarvitsee kehittymistä ja sen eläintenlukutaito ei parane, jos sitä jatkuvasti käskyttää. Lisäksi mun käskytys tahtoo olla ajoittain niin pontevaa, että saan sillä koiran ryntäilemään ja kiirehtimään. Rauhassa, hitaasti ja maltilla. Tuli siellä hyviäkin pätkiä: koira hyvä, akka kehityskelpoinen :-)

Kuvien ja kirjoitusten lainaaminen ilman kuvaajien ja kirjoittajien lupaa on ehdottomasti kiellettyä.

Näin lukee useamman harrastajan Internet-sivuilla. Ja vaikka tätä lausetta ei luekkaan minun blogissa, niin materiaalin lainaaminen tai julkaiseminen muualla, ilman tekijän / kuvaajan lupaa on kiellettyä.

Suomessa ja useimmissa maissa on laki tekijänoikeudesta, joka turvaa tekijän oikeudet.

Sähköisessä muodossa jaettavassa julkaisussa on aivan sama asia.  Julkaisussa ei tarvitse olla sen paremmin copyright- tekstiä tai mitään omistuskirjoitusta. Laki on yksiselitteinen, teoksen tekijällä on oikeudet teokseensa, mikäli ei ole osoitettavissa että hän on luovuttanut niitä jollekkin toiselle.

Kaikilla on oikeus tehdä linkki omilta sivuiltaan julkaistuun materiaaliin. Mutta linkki on tehtävä siten, että siitä näkee teoksen olevan oma erillinen sivusto.  Toisen materiaalia ei saa "upottaa" tekstikehykseen, omille sivuilleen.

Tässä muutama linkki tekijänoikeuden suojasta:

Poliisin sivulta
Suomen laki
Kopiosto

Mikäli sinulla on kommentoitavaa kirjoittamastani asiasta, tee se suoraan minun blogiin tai sähköpostilla (yhteystiedot löytyvät kotisivuilta).

Heidi on hyvä ja siivoaa suunsa. Herneitä nenässäsi on varmaankin jo riittävästi.

Vähän on raahannut perässä taas tämä blogi, kun hommia on ollut niin yllin kyllin, että iltaisin ei ole enää jaksanut istua koneella yhtään ylimääräistä. Treenattua ja kisattu ollaan kuitenkin ahkerasti. Ja hirmuliskoilla on kaikilla kaikki hyvin.

Nasu on ilmotettu ja maksettu (hurjat 1,60 eur/näytelmä) Kemiin ja kahteen Oulun näyttelyyn. Mennään, jos ei ole muuta tekemistä :-)

Paimennuskesä alkaa lauantaina ja jos luvattu helle tulee viikonloppuna, niin taidamme avata myös uimakauden. Ohjelmassa myös Sannin ja Erikan kenttäkisat Kuivasjärvellä.

Agilityn SM-kisoihin on aikaa reilut 2 viikkoa. Loppuaika viimeistellään virettä ja pidetään yllä osaamista. Kisastartteja ei enää ole ennen SM:iä, tuntumaa kisa-alustaan otetaan perjantain (12.6) lämmittelykisoissa.

Lehtikankaan Juha otti Retkusta kuvia Haukkiksella viime torstaina. Jälkikäteen harmittaa, että koira on harjaamaton ja trimmaamaton kuvissa, mutta vitsi se on kaunis! Etenkin kolmas seisomiskuva on loistavasti onnistunut. Vitsi, jos se joskus näyttelykehässä seisos noin kauniisti... Kuvia voi ihailla täällä.

Viikonloppuna otan urakaksi kotisivujen päivityksen. Varmaan joutaa jo vaihtaa joulukuvan pois etusivulta...

Illan treeneihin Mikko oli tehnyt Anders Virtasen vähän lisämutkilla höystetyn 26 esteen radan. Sanoin Mikolle alkuun, että pyritään saamana Retkun kanssa rata tehtyä mahdollisimman vähällä hinkkauksella eli nollalla maaliin kertarytinällä :-)

No ensin kuitenkin pilkottiin rata kolmeen osaan. Taas ehti ja kerkes vaikka mihin, kun pisti jalkoihin vauhtia ja eteni koiran vielä suorittaessa edellistä estettä. Ja Retku kulki hyvin ja vanha, kiihkeä haukku oli palannut. Riitta jo kentän reunalla päivitteli, että hänen nuori vislansa luulee, että Retkulla on joku hätänä, kun niin kimeästi kiljahtelee Eepu mennessään.

Eka pätkä A:lle asti ok. Vähän muutettiin kuvioita puomin jälkeen eli yksi valssi lisää ja vierekkäiset hypyt ympäri pyörittäen.

Toinen pätkä A:lta eteenpäin sitten vähän takkus. Ensin ei bongannut pituutta vaan haki vierestä keppejä ja sitten tuli tosi vauhditon hyppy pituudelle. Kepit oli kentän päädyssä ja matka jatkui 90 astetta oikealle. Kaksi kertaa Retku lopetti kepit siten, että se näytti lähtevän viimeiseen väliin vasemmalle, mutta se ei kieränyt viimeisen kepin ohi asti vaan palas samasta välistä takas. Toki akan vedättäminen oli tähän se syy, mutta ihan yhtä nopeasti se ois kerennyt akan matkaan sen kepin kiertämälläkin... Pussin jälkeinen hyppy-ympyrä oli meille helppo. Kääntyi hyvin ja irtos keskimmäiselle, suht kaukana olleelle hypylle erinomasesti.

Kolmas pätkä keinulta maaliin meni kerralla puhtaasti. Jätin ennen viimeistä putkea yhen hypyn koiran ja itteni väliin ja se toimi loistavasti. Ja este nro. 26 okseri ylittyi myös kevyesti. Lievää läähätystä havaittavaissa kyllä (akassa)...

Palakierroksen jälkeen sitten koko rata kertarytinänä. Tehtiin puhdas nollarata, mitä nyt akka teki puomin kahdesti (radalla este nro. 4), kun eka alastulokontakti oli turhan täpärä ja liukas. Mutta siitä sitten 22 estettä putkeen hyvällä rytmillä puhtaasti.

Hyvä Eepu. Vanha meno on palannut takaisin. Onneksi viimeviikon "masennus" oli vain tilapäinen häiriö.

Retku on nyt ilmotettu ja maksettu SM-kisoihin vajaan 3 viikon päästä. Ja matkataan oikein ulkomaille, kun majoitus on Hapiksen puolella. Ei viitsi pitkien kisapäivien jälkeen kotiin ajella, vaikka matkaa ois vain 150 km suuntaansa. Kemi-Oulu väli on niin kurjan hidas ajella.

Teräsmuori Nasta juhlii tänään 12-vuotissynttäreitä ulkoilun ja reippailun merkeissä. Toivottavasti tämä musta vauhtimuori ilostuttaa arkeamme vielä usean vuoden ajan. Rakkaita terveisia kaksoissisko-Inkalle Kajjaaniin! Höpöstellään, kun tavataan...

Agilitypainotteinen viikko päättyi sunnuntaina kisaamiseen Haukkukeitaassa. Koko lauantaipäivä oli mennyt ylitoimitsijatehtävissä eli Haukkiksessa klo 8-19 (kiitos Mirva hirmuliskojen lenkittämisestä ja hoidosta). Ja vielä illan päälle vein tuomarivieraan ja yhden vähän tutumman (:-) illalliselle. Kuuden tunnin yöunien jälkeen taas tuomaria noutamaan hotellilta ja klo 8 hommiin kisoihin. Ykkösten aikana satoi ja akka oli ratamestarina, joten päivällä pidetty huoltotauko kakkosten aikana tuli tarpeeseen. Kotia kuivattelemaan, syömään ja vähän levähtämään ja sitten Retkun kanssa kisoihin.

Muorit pääsi matkaan kanssa ja ennen kolmosia kierrettiin Hiirosen puolen pelloilla pitkä lenkki, starttien välissä kierrettiin Haukkiksen lenkki ja vielä loppujäähdyttelynä Hiirosen lenkki.

Eka rata oli vauhdikas hypäri, muutamalla ansapaikalla. Retkun vire oli vähän epäselvä, joten pääti vetää vaan vauhdilla ja hyvällä fiiliksellä maaliin ja sepä me tehtiinkin. Nelosen jälkeen putkelle oli matkaa vain noin 3 m ja tässä teki tiukkaa saada koira kääntymään vitoshypylle, mutta onnistui kuitenkin. Vein linjan vasemmalta puolelta ohjaten 7-10 hypyt ja olin suunnitellut takaaleikkausta 11-hypylle. Jotenkin onnistuin kuitenkin vedättämään senkin ohi vasemmalta puolelta ja leikkasin takaa vasta 12-hypylle. Koira pääsi vähän kauas ja pois linjalta (oli tosi ahdas pyöritys mersunmerkissä) ja niimpä Retku irtos putken sijaan hienosti hypylle 10 eli hylky. Jatkettiin rata kuitenkin hyvällä sykkeellä loppuun.

Toinen rata oli agirata ja kaikki kontaktit käytössä. Ja selvästi sellainen suomalaistyyppinen rata, kun oli takaakiertoa ja välistävetoja. Ja tosi ahtaita kulmia. Otin vastaan 5-hypyn takaa koirasta nähden oikealla puolella, vein yli 6-hypyn ja sen taakse valssi ja takaakäskyllä 7-hyppy. Sitten keppien aloitus ei meinannut löytyä millään, jäi pyörimään keskelle, haki putkea ja meni ohi keppien aloituksesta. Saatiin tästä kielto, mutta reilusti ois voitu saada kaksikin :-) Kun kurssi sitten löytyi, niin loppurata mentiin puhtaasti eli vitonen kiellosta ja himppa yliaikaa. A:n jälkeisen elämän tein selkäydinohjauksella täysin suunitelman vastaisesti. Oli miettinyt, että kun oma linja pysähtyy keppejä kiertäessä, niin 15-hyppy houkuttaa pahasti putken sijaan. Niimpä ohitin radalla koiran A:lle (hieno stoppi!) ja tein valssin 13-hypyn taakse ja täten blokkasin 15-hypyn selkäni taakse. Toimiva teko, kerrassaan.

Päivän radat löytyy Flinkin Johannan blogista.

Retku oli päivän radoilla aavistuksen epävarma ja hidas, mutta ei sentään mitään sellaista, kuin perjantaina nähtiin. Eiköhän se tästä palaa taas homma raiteilleen, kun palataan ohjaukseen, joka me osataan.

Focus-tyttö (Retku x Laku) kävi tänään Raumalla näyttelyssä tuomarina Gabriela Ricarcikova, Slovakiasta. Tuloksena jun EH3. Tuomari ei ollut pitänyt neidin päästä, kuulemma liikaa otsapengertä. 

Perjantaina jatkettiin Leen opeissa. Sadekuurot sattuivat sopivasti lounastauolle ja sen jälkeen meidän ryhmällä oli loisto-olosuhteet treenata. Retku oli selvästi eilistäkin vaisumpi. Teki kyllä, mutta oli kovin epävarma ja hidas menossaan. Ja kietojakin rupes tulemaan, etenkin putkilla, jotka on meillä aina olleet ihan satavarmat.

Olisi itse pitänyt tajuta palata perinteiseen ohjaukseen, kouluttajan toiveista huolimatta. Nyt tahkottiin samoja kuvioita kerta toisensa jälkeen, akka ei osannut ohjata, koira ei ymmärtänyt viestejä ja loppujen lopuksi ei enää kuunnellut edes suullisia estekäskyjä. Vartalo-ohjaus oli niin kadoksissa ja käsimerkki ei saanut olla kokoaikaa päällä, että Retku ei enää tiennyt, minne sen piti mennä. Ja kun akka vielä turhautui omaan osaamattomuuteen, niin solmu oli valmis.

Tultiin kesken treeneistä pois ja huohahdettiin kentän reunalla. Tämän jälkeen Lee vei treenikuvion Retkun kanssa lelu kädessä. Ja totesi sama, eli pakko on liikkua, juosta ja viedä. Muuten stoppaa meno.

Lopuksi tein muiden jälkeen vielä Retkulle muutaman ihan helpon linjan kannustavasti hihkuen ja perinteisesti ohjaten. Toivottavasti koiran itseluottamus ja menohalut palaavat.

Kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua. Meille tämä ei kuitenkaan sopinut.