Juupa, juu. Ei me kyllä tokoiltu tänään, vaan otsikon toteamus johtuu siitä, että tokon treenaaminen sotkee lahjakkaasti ainakin paimennuksen. Eli tänään tuli vietettyä Tupoksessa pellon reunassa reippaat 4h ja kauheesti ei jäänyt kyllä treeneistä jälkipolville kerrottavaa. Kontakti on kiva, mutta ei se laitumelle kuulu...

Ryhmässä oli kuusi koiraa tällä kertaa, joten odotusta tuli, mutta se meni kyllä mukavasti seurustellessa. Mikäs siinä, kun aurinko paistaa ja seura on mukavaa. Ja uusia tuttavuuksiakin tuli. Välissä kerkes lenkittää koiria ja muutama valokuvakin otettiin riemunkirjavasta joukosta (mustavalkoinen, sulkaavalkoinen, suklaatrikki, merle ja punavalkoinen samassa kuvassa).

Eepu teki kaksi sessiota talvitarhassa. Ekassa porukassa 4 uuhta, toisessa 6 uuhta ja teemana rauhallista kohtikävelyä ja sitten vapaata humputtelua (eli sitä sytyttelyä taas kerran). Ja eipä paljon voinut käskyjä antaa eikä kehua edes koiraa, kun kaikesta siitä tulee katsekontakti ja lampaat unohtuu. Varsinkin kohtikävelyssä, kun akka on vähääkään takana. Sen siitä saa, ku hinkaa tokoa päivittäin... Humputelussa ajoittain ihan ok pätkiä, mutta saishan tuo olla kiinnostuneempi hommista. Ääni falsetissa vaan hurjasti kehuja, että taitava on. Tää tahtois kyllä paimenkoiraksi Nasu-kloonin...

Treenien päätyttyä auteltiin Minnaa sitten hankalan uuhen keritsemisessä. Ja sehän oli ihan iisisti, kun neljä akkaa oli siitä huolehtimassa. Ja sitten kamat lemuten ABC:lle kahvittelemaan. Mitäs me maalaiset. Kummasti kaikkos väki lähipöydistä, vaikka hiihtolomasesonki oli pahimmillaan :-)

Reilut 5 h reissussa ja koirat makaa jalat suorina kotona elpymässä. Nasu pääsi vielä illan päätteeksi vaahtokylpyyn, kun vaihtaa karvaa kovasti ja iho oli likaisen ja hilseisen oloinen. Empä edes muista, milloin tuo ois viimeeksi pesty kokonaan? Joskus viime kesänä varmaan.