Keliä uhmaten ajeltiin mökiltä Tyrnävälle paimennustreeneihin. Lämpötila oli +6 ja tuuli pöllyytti multaa lakeuksilla. Sitten alkoi satamaan ja se sade tuli sitten vaakatasossa kastellen jokaisen sopukan. Mutta me urheat treenattiin. Ei ollut ainakaan kuuma, eikä sääskiä.

Joku oli vaihtanut mulle koiran ekan kerran jälkeen. Nyt Hirmulla oli kamala into ja veto päällä. Kun viimeeksi sitä piti kannustaa ja rohkaista lampaille, niin nyt se oli menossa vähän liikaa. Ja kun ensimmäinen lähestyminen meni rynnimällä, eikä akka ollut siihen varautunut, niin eka sessio meni lampaiden rauhoitteluun. Kovasti Hirmu seurasi johtajalampaan liikkeitä ja halus eteen pysäyttämään, mutta pyrittiin vain rauhalliseen kävelyyn ja kuljetukseen. Häntä kyllä pysyi alhaalla koko ajan.

Toinen sessio meni paremmin. Osasin varautua koiran voimaan ja pidin liinan tiukalle. Hyvin keskittyneenä Hirmu katsoo lampaita koko ajan ja muutama flänkkikin saatiin. Tahtoo vain olla liikkeelle lähdöt turhan vauhdikkaita vielä. Minnan mielestä on ok tässä vaiheessa ajaa (kuljettaa) lampaita pennun kanssa, flänkit saadaan kyllä rakennettua.

Jotenkin itsestä tuntui, että Hirmu oli väsynyt ja siten vähän ylikierroksilla. Koirat ovat olleet keskiviikosta asti äitin kanssa mökillä, kun akka oli ke-pe työreissussa. Ja mökillähän koirat lepää vain yöllä, ovat kaikki päivät liikkeessä ja valvovat. Huomenna uudelleen.