Talven ja jäätiköiden myötä Nasun kynnet on taas huonossa jamassa. Tai ainakin jos akalta kysytää, koiraa ne eivät tunnu vaivaavan. Tää on jokatalvinen riesa. Muorin kynnet ei pysy menossa matkassa, ne katkeilee tai pahimmassa tapauksessa halkeilee pitkittäissuunnassa. Muori juoksee liukkailla ja kovilla pinnoilla 100-lasissa ja tekee äkkikäännöksiä kynsillä jarruttaen, jolloin kynnet hajoaa.

Viime sunnuntaina tein kaikille koirille tassutrimmin ja leikkasin kynnet. Kynsien leikkuun väli on meillä 2 viikkoa ja nyt Nastalla oli vasemmasta etutassusta kaksi uloimmaista kynttä kokonaan poikki. Vain kynnen peittämä ydin nysä jäljellä molemmista. Ihan kuivia ja siistejä ja kivuttomia. Sitten oikeassa etutassussa oli ulommainen kynsi pitkittäin halki. Tosi tiukasti vielä molemmat osat kiinni, mutta ihan selkeesti halki. Kynsi ei aristanut eikä haissut (ei tulehtunut), joten annoin sen olla. Ajattelin, että jos käy vaivaamaan, niin nappastaan se eläinlääkärillä pois samalla, kun Eepu menee pentutarkastukseen. Nukuttaa en kuitenkaan Nastaa tuollaisen takia anna, joten se on otettava selvinpäin tai paikallisesti puudutettuna.

Tänään tuo kynsi oli sitten reilusti enemmän auki. Päälyosa auki kuin Volkkarin konepelti. Nasu kun on kiltti ja hyvähermoinen, niin koitin kynnen poistoa ihan itse. Taitoin irtonaisen päälyosan auki ja Nasulla ei ilmekkään värähtänyt. Sitten reipas pyöräytys, koirasta kuului pieni vinkaisu ja haljennut kynsi irtosi juuresta sievästi. Great! Parempi näin, ei töki puoli-irtonainen pala enää ja kynsi jäi ihan siistiksi. Putsasin Betadinellä ja se siitä, Nasta ei näiden perään itkeskele. Ei onnu, eikä nuole. Teräsmuori kerrassaan!

Käyn ostaa sille Kärkkäiseltä hevosten pänikän biotiiniä ja se saa sitä syödäkseen taas koko talven.