Ollaan käyty Retkun ja Hirmun kanssa nyt syyskuussa neljästi omatoimisesti treenamassa agia. Tänään käytiin vielä viimeisen kerran, huomenna esteet siirtyy Haukkiksesta Virpiniemeen ja talvikausi alkaa. Retkulle en ottanut treeniryhmää talveksi lainkaan, käydään vain vapaavuorolla ja muutekin on tarkoitus kisata hyvin maltillisesti. Muutama startti vielä nyt syksylle ja sitten katotaan, miten innostutaan talvipakkasilla kulkemaan. Hirmu pääsi OKK:n mölliryhmään, ollaan opeteltu alkeet omatoimisesti nyt kesällä ja jatketaan harjoituksia nyt ryhmässä. Mukavaa saada apukäsiä treeneihin, keppejä ei olla aloitettu vielä ollenkaan ja siihen tarvitaan vinokujat ja avustaja. Muut esteet ollaan käyty sitten läpi, paitsi kepit ja keinu.

Retku on saikkuloman jälkeen treenannut lähinnä hyppyjä ja kerrannut vähän kontakteja ja keppikulmia. Parilla ekalla kerralla hypyt oli vielä selvästi haparoivia, vaikka kroppa jo kunnossa onkin. Olen tehnyt jumppasarjaa ja vaihdellut hyppykorkeuksia paljon. Vedättämällä ja helpoissa kuvioissa menee hienosti, mutta yhtään jos akan liike lakkaa, leikkaa tai jarruttaa, niin hyppy vähän hajoaa ja takajalat jää alle. Olen palkannut lelun heitolla ja kannustanut irtoamaan. Ja Hirmun treenaaminen nostaa mahtavasti kierroksia... Ei meinaa Retku malttaa odottaa, kun kakara treenaa.

Eka treeni Hirmulla Retkun ollessa kentän reunalla, meni ihan äippäkoiran ihmettelyksi. Hirmu palas pariin kertaan Retkun viereen ihmettelemään, miksi äiti huutaa kurkku suorana? Kakara ei meinaa ymmärtää, että äippä tahtois radalle kans. Hiukkasen reilusti häiriötä kakaralle, mutta yllättävän nopeasti se tottui siihen ja keskittyi hommiin.

Hirmun kanssa on tehty helppoja hyppykuvioita, lähdössä pysymistä, putkia ja erilaisia kulmia. Yksittäisinä ollaan treenattu rengasta naksulla sekä kontakteja (A, puomi). Alunperin neiti on ollut aika rauhallinen ja maltillinen, mutta nyt näyttää kaasu vähän hirttäneen kiinni ja mukana saa pinkoa ihan tosissaan. Karautti myös kertaalleen puomilta alas nenälleen, kun vauhti meni ihan hurjaksi. Ei kyllä ollut moksiskaan tömäyksestä, ravisti turkin puhtaaksi ja jatkoi matkaa. Kontaktilla on nyt alastulossa targetti ja makupala, oikea paikka merkattuna naksulla.

Hypyt olen kahdella viimeisellä treenikerralla laittanut jo 40 cm korkeudelle. Alkeet on tehty 10 cm hypyillä. Tarkoitus on jatkaa syksy nyt medihypyillä ja joulutauon (ja luustokuvien) jälkeen nostetaan sitten maksihypyille. Nyt jo näyttää siltä, että Hirmulla on Retkua taloudellisempi ja ergonomisempi hyppytyyli. Onhan se myös selvästi pidempi kropaltaan ja notkea menijä.

Tänään treenien lomassa kuunneltiin myös ekat isot paukut, kun Haukkiksessa oli luonnetesti. Ekan koiran laukaukset kuultiin PK-kentälle. Koirat juoksivat vapaana ja leikkivät keskenään. Ampujaan matkaa noin 100 m. Ei reagtioita.

Tauolla treenattiin agia ja sitten jätin koirat auton peräkontiin luukku auki parkkipaikalle. Laukaukset tulivat nyt samalta aukiolta noin 50 m päästä koirista. Molemmat makasivat rauhassa autossa, ei mitään reagtiota. Tää on varmasti helpoin tapa kokeilla laukauksia Hirmulle, Retku on niin umpipaukkuvarma, että se antaa hyvää mallioppimista kakaralle. Itse en osaisi olla niin rento ampumatilanteissa, pelkkä koiran reagtion tarkkaileminen saa ne ihmettemään tilannetta. Mutta hyvin paukkuvarmalta Hirmu tässä vaiheessa näyttää. Vaikka se on herkkä ja pehmeä, niin nämä isot äänet ei sitä hetkauta.