Lauantaina iltapäivällä suunnattiin omalle hallille Virpiniemeen kisaamaan. Ei ollakkaan kisattu meidän hallissa viime kevään jälkeen, kun kaikki muut talven kisat jäi välistä pentuprojektin takia. Tuomarina oli Harri Huittinen.

Eka rata oli haastava ja pikkukoiristakin vain muutama sai tuloksen. Valsseja tuli radalle lukuisia ja 3-sarja oli kimurantti ja loppusuora alkoi hypyn takaa kierrolla. Me saatiin Retkun kanssa alku onnistumaan loistavasti. Vein parille hypylle selkä edellä hypyn puoleisella kädellä ja sain nopean käännöksen vastaiseen suuntaan onnistumaan helposti. Eka puomi oli lipevä, siitä vitska, vaikka omasta mielestä etuset tulee kontaktille (myös videolla). Meidän tarvii harjoitella paljon itsenäisiä kontakteja, jossa minä en tule koirasta ohi. Nyt piti jäädä taakse ja palata 180 astetta takaspäin hypyille, edessä suoraan kaksi U-putkea. Toiseen suuntaan puomi olikin sitten loistava. Sen jälkeen sarjaesteellä (nro 14) akan valssi oli A-osalle myöhässä ja koira hyppäsi sen oikealle niin vinoon, että vasemmalla linjassa ollut B-osa meni ohi. Jostain se lamppu kuskille syttyi, että takas alkuun. Kävelyvauhtia ulkokulma C-hypyn ohi ja uudestaan alusta. 10 vp kasassa ja sitten sorruttiin loppusuoran takaakiertohyppyyn ja hylky.

Kerrottakoon, että noin 30 maksista kolme pääsi maaliin ilman hylkyä ja kaksi sai tuloksen...

Toinenkin rata oli agilityrata ja alun pujotteluun vienti oli hiuksia nostattava. Terävä kulma vasemmalta ja piti jatkaa terävästi takaisinpäin oikealle... Minä vein Retkun "seuraa" kiilaamalla pujon alkuun ja sinne pakkovalssit ja sitten vielä pujon loppuunkin pakkovalssi. Onnistui hienosti, paitsi että pujon jälkeinen 3 esteen S-kiemurahypyn eka rima tuli alas. Kiilasin ½ metrin estevälistä koiran matkassa esteiden toiselle puolelle ja olin vain aivan liian lähellä Retkua hypyn aikana. Sitten sujuteltiin toiseen kulmaan ja hypyiltä piti kääntää 180 astetta takaisin päin. Perävalot vilkkuen meidän pikkurouva porhalsi kaukana edessä olevaan U-putkeen. Kyllähän irtoaa :-) Itse meinasin, että oma kroppa ei kääntynyt vaan osoitti suoraan putkelle, mutta videosta näkyy kyllä selkeä kääntö, Retku vaan ei sitä enää nähnyt... Loppuradassa tein hylyn jälkeisiä rohkeita vetoja ja koitin ennakkoluulotonta irtoamista keinulle, mutta se ei ihan onnistunut.

Nyt koirille lepo ja akka suuntaa kylille nauttimaan Kärppien kultahuumasta. Jatkuu huomenna.