Jännittävien odotusuutisten iloa varjostaa Nasun rinnasta löytynyt möykky. Tämän on havainnut Hietalan Jaana ensimmäisen kerran tammikuussa 2007 ja se on ollut tarkkailussa koko ajan. Kesäkuun alussa möykkyä tutki myös eläinlääkäri Nasun veteraanitarkastuksssa ja silloin sovittiin, että toimenpiteisiin ryhdytään vasta, jos möykky kasvaa tai/ja muuttuu. Alunperin möykky on ollut luumun kokoinen, pehmeä ja rajoiltaan epämääräinen. Nyt olen huomannut, että möykky on selvästi kasvanut ja kovettunut ja reunat on tarkat. Se on kooltaan noin kananmunan kokoinen ja sijaitsee eturinnassa oikealla, osittain rintalastan alla. Eli möykky ei ole ihon pinnassa, vaan selvästi sisällä koirassa.

Nasta on ollut ihan reipas ja hyvinvoiva, mutta toisaalta sen on aavistuksen vaisu, silmät on välillä sellaiset surullisen näköiset, se on harmaantunut ja paino sillä on pudonnut sekä koko turkki. Jotenkin se ei ole enää vahvan ja elinvoimaisen näköinen. Onhan toki ikääkin jo 10½vuotta, mutta silti jokin palo sen silmistä on sammunut tässä syksyn kuluessa.

Menemme perjantaina Nastan kanssa tarkempiin tutkimuksiin ja jos leikkaamaan päädytää, niin se tehdään mahd. pian eli toivottavasti jo ensi viikolla. Olen nyt kotona ja lomalla ja kun lauman elo kuitenkin rauhoittuu pentujen synnyttyä useammaksi viikoksi, niin nyt on hyvää aikaa hoitaa myös toipilasta. Tottakai sitä toivoo, että pahkura on harmiton rasvapatti, mutta pakko on toki varautua huonoihinkin uutisiin. Niin se vaan näiden vanhojen kanssa menee, päivä kerrallaan elämästä nauttien.

Että peukutuksia kaivataa meille monella saralla.