Lauantaina kotipesästä maailmalle suuntasi rohkea ja puuhakas Tempo-poika. Johanna perheineen asuu Nastolassa ja pennun lauman koirajäsen on parson Alvin. Jatkossa poika tottelee nimeä Santtu. Kotimatka oli vähän mutkikas, kun junat eivät tänään kulkeneet Oulusta etelään. Niimpä kävimme saattelemassa Johannan ja Santun Ylivieskaan junalle, josta matka sitten jatkui Tampereen ja Riihimäen kautta Lahteen. Rennosti oli matka sujunut ja illalla oli kotona jo tapailtu leikkiä Alvinin kanssa.

Kotona olevat Redi ja Noki saivat taas yhden uuden mukavan autokokemuksen. Kävivät remmipisulla Ylivieskan rautatieasemalla ja kotimatkalla poikettiin mökille Limingassa. Kiirettä näiden kanssa saa jo pitää, että pysyy perässä (pentuaitaus oli mökiltä jo purettu). Ja ulos pyytämisen taito toimi myös mökillä. Noki tahtoi ulos pissalle ja piippas ovella. Aivan loistava, että alle 8 viikkoinen pentu haluaa jo olla sisäsiisti!

Nokin paraneminen on kuin sadusta. Ei millään voi uskoa, että se on käynyt ison leikkauksen läpi keskiviikkona. Ruoka maistuu, pentu on toimelias ja kivuton (ei saa kipulääkettä, mutta ei piippaa eikä vaikuta kivuliaalta) ja kakkakin on ruvennut kiinteytymään, eikä joukossa ole enää näkyvästi verta. Olemme uskaltaneet alkaa puhumaan jo Nokin luovutuksesta omaan kotiin ensi viikolla.