Toukokuussa käytin Mahtin eläinlääkärissä, sillä huomasin sen tiputtelevan pissaa. Muita oireita sillä ei ollut, mutta epäilin veteraaniukon eturauhasvaivoja. Mahti ultrattiin Kamussa 11.5. ja todettiin eturauhasen suurentuneen. Samalla tarkka ultraeläinlääkäri havaitsi, että Mahtin pernassa näkyi ylimääräinen, parisenttinen tiivistymä. Tämä oli sivulöydös, mutta vaati seurantaa. Eturauhasvaivoihin Mahe sai viikon Ypozane-kuurin. Pisuvaiva helpotti jo muutamassa päivässä.

Pari viikkoa tämän jälkeen Mahtia kyseltiin jalostukseen kivalle nartulle. Koska Mahtin edellistä pentueesta oli kulunut jo 2½ vuotta ja ikää sekä vaivoja oli ollut, käytin Mahtin spermatutkimuksessa Kamussa 27.5. Spermassa oli siittiöitä kohtuullisesti ja elävyyttäkin löytyi. Toki eläinlääkärin mukaan testosteronitaso saatoi lääkityksen takia olla alentunut, joten varmuutta astumisen onnistumiselle ei annettu. Samalla kuitenkin eläinlääkäri totesi, että Mahtin toinen kives oli selvästi suurentunut.

Seuraavalla viikolla Mahti astui tyttökaverin helposti parina päivänä. Molemmilla kerroilla reilu vartin nalkki. Päätin kuitenkin jo silloin, että terveysasiat menevät edelle ja Mahti tulee luopumaan sekä palleista että pernasta kesän aikana. Perna on hyvin hauras elin ja siinä kasvaimet ovat yleensä pahalaatuisia ja voivat aiheuttaa nopeasti etenevät repeämän, joka on yleensä kohtalokas. Kasvattajalta kuulin, että Mahtin täysveli oli hiljattain menehtynyt tälläiseen.

Mahtin leikkauspäivä oli juhannuksen jälkeen. Ennen nukutusta Mahtista otettiin keuhko- ja vatsaröntgen sekä kivekset ja perna tutkittiin ultralla. Jos näissä olisi näkynyt laajempaa kasvainmuodostelmaa, olisi leikkaus jätetty tekemättä. Röngen oli kuitenkin puhdas kaikilta osiltaan, joten Mahti valmisteltiin leikkaukseen. Sovin kuitenkin eläinlääkärin kanssa, että jos avaamisen jälkeen todettaisiin, että pernakasvain on kuitenkin levinnyt, niin Mahtia ei enää herätettäisi. Mitään oireita sillä ei ollut, mutta en haluaisi suotta pitkittää elämää, jos kasvain olisi ottanut jo vallan sisäelimistä. Leikkaus olisi kuitenkin iso ja toipuminen vaatisi aikaa. Parituntinen odottelu leikkauksen aikana oli piinallinen. Sitten tuli soitto, että leikkaus oli valmis ja Mahti oli heräämössä. Ukko oli ihan pökkyrässä ja varmasti kipeä, mutta minun saapuessa Mahti oli jo jalkeilla ja häntä heilui. Akan kainaloon pääsytään se nukahti vielä sikeästi.

Pari viikkoa Mahti joutui käyttämään haavasuojapukua. Sille napsahti myös uimakielto komeimpaan kesäkeliin. Näistä selvittiin ja 10 päivän kuluttua haavat olivat niin siistit ja kuivat, että luovuimme verkkarista ja Mahti sai olla nakuna. Eniten sitä harmitti kaljuksi sheivattu masu ja heppi.

Tasan kaksi viikkoa leikkauksesta saimme patologin lausunnon. Pernan muutokset eivät olleet kasvaimia. Diagnoosi: pernan nodulaarinen hyperplasmia. Patologin lausunnon mukaan näihin liittyy usein verenpurkautumia eli hematoomia sekä lisääntynyt repeymäriski. Eli tämä nyt vältettiin pernan poistolla.

Nyt näyttää siltä, että selvisimme säikähdyksellä ja isolla leikkauksella. Mahti on parantunut hienosti ja tyttökaverikin on ultrattu tiineeksi. Elämä jatkuu. Näyttely- ja jalostusasiat jätämme nyt muille, mutta tärkeintä on, että Mahti on kunnossa ja iloinen oma itsensä.