Hikisen yön jälkeen Seinäjoelta kurvattiin Jyväskylän kautta Varkauteen. Jo aamulla mittari oli hellelukemissa ja siskon autosta oli ilmastointi rikki. Siispä ajeltiin tuuli korvissa suhisten eli ikkunat auki. Miten sitä muutama vuosi sitten pärjäskin ihan kevyesti ilman ilmastontia? Ja nyt meinas kuolema tulla, kun paita oli märkä ja hiki valu.

Varkaudessa maksit oli iltapäivällä kuumimpaan aikaan ja varjoja ei juurikaan ollut tarjolla. Nestetankkauksesta ja suolan syönnistä oli pakko pitää huolta, muuten ei jaksanut. Sami Topra oli tehnyt kerrassaan mukavat radat ja Eepu kulki ihanasti.

Ekalta radalta yksi hassi - putkesta tullessa hyppyneliöstä suoraan menon sijaan Retku hyppäs ulospäin. Jatkettiin kuitenkin rata loppuun täydellä sykkeellä muuten puhtaasti maaliin. Loppusuoran puoli oli kyllä ilo viedä vedättäen, ei tarvitse kiljua eikä jännätä, että toppaako koira kontaktille.

Toisella radalla oli enemmän haastetta, mutta mukavan virtaavaa kuviota kuitenkin. Pujottelussa kun pääsi vaihtamaan puolta oikealta vasemmalle, niin ratko jo monta ongelmaa. Kontaktit toimi ja hyppy kulki. Aavistuksen väsyneen oloinen oli Retku ja kuumissaan, kun on ihan täydessä turkissa. Nolla kuitenkin ja aika -5,18 ja sija 7/41.

Kolmas rata oli hypäri ja akka päätti ehtiä. Sinne sitä vaan juoksi koirasta ohi takakurvissa ja teki vaikeaan paikkaan persjätön. Sen jälkeen takareunan hyppykuvio olikin helppoa. Nollalla maaliin, aika -2,31 ja sija 6/39. Pitkään piti Retkua kävelyttää metsässä radan jälkeen, että sai hengityksen tasaantumaan. Tällä helteellä kisaaminen on kyllä palautumisen osalta hankalaa.

Tuplanolla kovassa helteessä, eikä triplakaan ollut kuin yhden hypyn takana. Hyvä Eepu, olet hieno koira. Kuuden jälkeen päästiin kotimatkalle ja ajeltiin mökille Liminkaan yöksi.