Koko kevään oon Retkun kanssa omatoimisesti treenaillut AVOimen tokoliikkeitä. Lähinnä kaukot on ollut treenin alla, se kun oli uusi liike Retkulle. Nyt tuntuu, että liikkeet on ihan ok hallinnassa, pitää vaan vielä saada ne toimimaan peräkkäin ja pysymään vire sopivana läpi kokeen. Käydään yhdet möllitokot ja sitten olen ilmoittanut pariin kokeeseen Retkun. Paikkamakuu pitää vielä kerrata, sitä ei ole tehty piilossa.

Nouto on meidän kompastuskivi varmaan, sillä siihen koira ON liian innokas. Joko se lähtee heitosta, tai kapulan maahan tömähdyksestä tai liikkeenohjaajan käskystä ja sitten se kiljuu ilosta mennessään... Luovutus on syliin, koska akka ottaa Eepun mielestä kapulan vastaan liian hitaasti ja sivulle tulo on riemuloikka. Onneksi koiran mielestä toko on kivaa :) Mutta ei paineita, koitetaan saada kisat läpi ilman, että tuomari tikahtuu nauruun.

Kaukot on hyvät. Retkulla on luonnostaan rauhallinen tekniikka tässä ja pitää pyllyn visusti maassa. Sivusuunnassa saattaa muutaman sentin seilata, mutta maltillisilla käskyillä pitäs kyllä pysyä. Seuraamista on tehty vain pieniä pätkiä ja lähinnä hiottu täyskäännöstä, joka meinaa olla väljä. Jättäviä tehty muutan kerran, lähinnä treenattu sitä, että akka menee palatessa ohi ja taakse. Hyppyä treenattu kerran (ihana liike Eepun mielestä tämäkin!) ja luoksetulon stoppia kans. Siinä saattaa pudota maahan, jos käsky on liian napakka, mutta pysähtyy kyllä.

Jotenkin oma motivaatio trenata näitä piiperryksiä on aika huono ja vaatii selvästi koetavoitteen, että tulee tehtyä. Nuorisohan meillä tämän osalta saa elää ihan pellossa. Hirmu osaa istua, mennä maahan ja odottaa käskystä, mutta tokosta sillä ei ole mitään hajua. Ei tiedä perusasentoa eikä osaa seurata askeltakaa. Ja Mahti ei osaa mitään. Sen rooli on olla pentu ja kasvaa rauhassa. Rakennetaan suhde ja opetellaan elämään arki ilman koeliikkeitä. Kyllä ne sitten ehtii isompana.