Pennut ovat ulkoilleet viikonloppuna oikein urakalla. Perjantaina oli mukava poutapäivä, joten kakarat olivat ulkona yhteen menoon yli 6 tuntia. Terassilla on katetussa paikassa patja ja vitit ja sinne porukka sammui päikkäreille. Ja herättyään oli taas täysi ralli päällä. Pentulasta tassutellaan jo ulos ja sisään omin jaloin ja onhan siinä kirmausta, kun 9 bc:tä on takaovella yhtä aikaa ulos menossa. Ulkoilun jälkeen pennut rallaavat sitten sisällä ja ovat kyllä rohkeasti laajentaneet reviiriään koko taloon. Pentulassa ollaan yöt ja aina silloin, kun kotona ei ole ketään vahtimassa menoa.

Ja kyllä nämä ovat taas kerran hienoja pentuja! Reippaita, vahvoja ja tasaisia. Mootoria löytyy, mutta myös sitä rauhoittumis- ja rentoutumiskykyä. Leikkivät hyvin ja repivät tapporavistuksella. Murina lähtee ja kiekat nousee, mutta todella sopuisasti leikkivät. Kukaan ei ole joukossa ylitse muiden, eikä kukaan pahnan pohjimmainen. Joukon Camel Boots -mies on Redi ja akan rakkain sylilellikki Noki-neiti. Mutta kyllä ne sylissä on kaikki, heti kun lattialle istuu. Kyllä nää hetket on niitä kasvattamisen huippuhetkiä. Mikä voi olla suurempi onnen tunne, kuin häntää heiluttava koiranpentu, joka tapittaa silmiin ja puree nenästä?