Loistavasti on Willa ja pennut asettuneet taloksi. Kovasti oli etukäteen suunniteltu ja harkittu pahempia vaihtoehtoja laumaeloon, mutta mitään mutinoita ei ole ollut. Tämä akkalauma on keskenään kuin kotonaan. Retkulla ja Willalla on selvästi sopimus pysyä vähän kauempana toinen toisestaan, Nasu saa olla missä vaan ja Hirmu kiipeää jokaisen päälle ja nuolee naaman. Myös Willan ja pentujen. Ilman poikkipuolisia sanoja. Hienoja tyttöjä kaikki!

Lenkit käydään kaikki yhdessä, ruoka syödään samassa keittiössä ja takapihalle Hirmun seuraksi menee aina koko isojen lauma. Alkuun Willa oli vähän järkyttynyt Retkun ja Hirmun äänekkäistä leikeistä, mutta nyt se on tottunut jo niihinkin ja pysyttelee pois tieltä kun villihetki iskee. Pentulan ovi on auki ja sinne periaatteessa vapaa pääsy, mutta vain Willa ja Hirmu sinne menevät. Ja kummasti pentukin oppii uusia temppuja :-) Sehän on oman pentuajan harjoitellut pentulasta karkaamista, nyt ohjelmassa on pentulaan karkaaminen. Ja kummasti sen aidan osaa mennä yli pentujen luo, mutta ei muista enää miten tullaan takas. Muutaman niska-perseotteen se on saanut tuntea, kun menee villissään pentujen luo hämmentää. Muuten Hirmu leikkii nätisti maaten aidan takana pentujen kanssa. Ja kaikilla on mukavaa.

Pennut on ihanassa iässä. Hampaat on puhjenneet, mutta vielä ne ei pure lujasti. Maistelevat kaikkea, hakevat jo kontaktia ja heiluttavat häntää. Ruokaa menee kolmesti päivässä 1½ dl ja ruokahalu on valtaisa. Willa imettää 2-3 h tunnin välein, lähinnä istuen ja seisaaltaan.

Tänään laajennetaan pentujen tila noin 6 neliöön ja viikonloppuna mennään varmaan jo ensimmäistä kertaa ulos.

Hirmu sai eilen ensimmäisen rokotuksen. Puntari näytti 6,8 kg ja reippaasti neiti kulki keskustassa narussa ja saapasteli polleana eläinlääkärille. Paikkoja ja alustoja tämä sankari ei kyllä varo yhtään. Ihmisille heiluttaa häntää, mutta ei meni moikkamaan ilman lupia. Pistosta ei edes huomannut, kun ahneena keskittyi namien syömiseen. Purenta ja sydän kunnossa, sirukin löytyi ihan oikealta paikalta.

Nasun nenäontelon kasvain on selvästi laajennut. Näkyy jo sieraimesta ilman taskulamppuakin. Ja su-ma välinen yö oli tosi hankala. Nasu sai useamman aivastus- ja niiskutuskohtauksen ja sitten kun rauhoittui vihdoin, niin hengitys kulki tosi äänekkäästi kuorsausta muistuttaen. Verelle asti ei kuitenkaan mennyt. Niimpä muorille aloitettiin eilen kipulääkitys (Tramal) ja viime yö menikin sitten ihan rauhassa. Hereillä ollessa nenä ei vaivaa. Ulkoillessa muori viheltää menemään kuten nuoremmatkin. Nyt on päivällä väsyneen oloinen. Joko lääke väsyttää tai sitten kivun lievitys antaa rauhan nukkua. Tuossa se nytkin köllöttää keittiön lattialla ihan sikiunessa, vaikka Hirmu leikkii vieressä.