Keskiviikon astumisen jälkeen meno täällä meillä rauhottui. Torstaina ei enää ollut oikeastaan mitään yritystä astumisille. Jeriko kävi muutaman kerran Hirmulta seuraa kyselemässä häntäänsä heilutellen, mutta ilman sen kummempia murinoita tai pörinöitä pariskunta oli selvästi sopinut, että tämä romanssi oli nyt tässä. Yksi nalkiton astuminen tiistaina ja toinen onnistuminen keskiviikkona. Tiesinkin aiempien juoksujen perusteella, että jahka Hirmun juoksu etenee, niin sen tärpit ovat hyvin lyhyet.

Tänään sain Jerikolle kyydin takaisin Tampereelle, joten meidän laumassa on asetuttu takaisin arkisiin uomiin. Retku ja Mahti palasivat hoidosta kotiin ja Hirmu teki Mahtille hyvin selväksi, että juoksu on ohi ja turha vongata. Toki Hirmu ja Mahti ovat kotona vielä muutaman päivän portilla eristettynä ihan varmuuden vuoksi, mutta lenkit käytiin jo tänään sulassa sovussa kaikki yhdessä.

Kiitos Sabinalle Jerikon lainasta ja niin se oli mukava poika, että olisi voinut jäädä meille vaikka pidempäänkin <3 Toivottavasti projekti tuottaa tulosta ja saadaan Jermuja maailmaan hiihtoloman tietämillä.