Nasta ja Retku aloittivat tänään Minnalla paimennukesän 2008. Talvitarhassa treenattiin ja kovin oli märkää ja lällystä. Koiria se ei haitannut, mutta rajoitti kyllä vähän äitienpäiväjuhliin osallistumista mummulla treenien jälkeen...

Nasta aloitti ja oli heti ajatuksella mukana. Joko muori on vanhentunut tai sitten jarrut ja järki on vihdoin tulleet jälkitoimituksena perille. Se meni välillä jopa kävelyvauhtia, ilman hirmusta hönkää kohti lampaita. Focus koko ajan 100% lampaissa, niistä se ei silmiään irti saa, mutta tosi hyvin kuulolla ja rauhallinen & hallittu. Nasulle flänkkejä (kiersi välillä ihan vapaaehtoisesti akan takaa) ja poispäinajon pieniä siirtymisiä. Hyvin meni suunnat ja välillä kärsi jopa ottaa poispäinajosta sivuliikkeitä ilman, että pisti joka välissä koiran maahan. Kyllä Nasu on hieno! Kaksi sessiota, väsyi kyllä nopeasti, vaikka paljon on liikuttu läpi talven. Paimennus on henkisesti niin raskasta, että pitkään ei kärsi kerralla hinkata.

Retku oli ok, mutta jotenkin sitä toivois, että se ois kasvanut ja vahvistunut paimenena talven aikana. Mutta ei, sillä ei riitä kanttia mennä painostaen kohti katrasta. Menee sijaistoiminnoille eli syö paskaa ja multaa, kun tarvis oikeesti olla tiukkana. Ja sitten kun sitä kieltää (syönnistä), niin käy niin kuulolle akalle, että lampaat unohtuu ja eläinkontakti katoaa. Flänkit on kyllä hyvä ja väljät, tasapainon pitää hyvin itsenäisesti ja etäisyys eläimiin on erinomainen. Kyllä se tälläisiä kevyitä lampaita liikuttaa ihan mukavasti. Mutta eihän sillä onnistuis esim. häkitys ollenkaan, kun ei mene kohti lampaita painostaen. Toisessa sessiossa Retkun kanssa humpattiin vaan. Akka käänsi selän lampaille ja koiralle ja lampsi serpentiiniä ympäri tarhaa. Niin kauan, kun lampaat liikkuu ja hommia piisaa, pysyy Retkun silmät lampaissa ja tasapainottaa hyvin.

Minnan treenilampaat oli tosi hyviä. Kevyitä ja herkkäliikkeisiä, eivät yhtään kesyjä ihmiselle. Viikonpäästä jatketaan.