Pakkasen lisäksi lauantaina saatiin meille myös lunta. Mukava oli lenkillä kirmata, kun luonto oli laittanut valot metsään.

Retkun odotus on sujunut erinomaisesti nyt, kun tasapaino ruuan ja nälän suhteen on löytynyt :-) Ruoka tulee kolmesti päivässä ja rouva pysyy tyytyväisenä. Yhtään ei oo pinna enää kiristellyt, sen sijaan meillä on rauhallinen ja seesteinen äippäkoira. Laukalla ei enää vedättele lenkillä, vaan tyytyy hillittyyn raviin ja kävelyyn.

Ajoittain sisällä Retku vähän läähättelee ja hakee hyvää asentoa. Nukkuu mieluiten keskellä lattiaa kyljellään ketarat ojossa. Koiranpedeissä kerällä olo on liian tukala ja sohva ilmeisesti liian pehmeä alusta. Viikonloppuna nuoli ja nakersi välillä takajalkoja, selvästi masu painaa jo niin, että jalkoihin tulee ylimääräisiä tuntemuksia. Mutta ihan tuttuja juttuja nämä kaikki aiemmista tiineyksistä. Meillä kun näyttää nämä suurperheet olevan ihan "normaalia".

Tässä masu 56 vrk

Kaikki alkaa olla valmista pentujen syntymälle. Ensi viikolla aletaan mittaamaan lämpöjä 3 kertaa päivässä ja jääkaappi täytetään herkuilla eli jauhelihaa, kermaviiliä, kananmunia ja piimää arvon rouvalle. Eläinlääkäriltä haetaan myös Royal Caninin tehopulveria, josta tulee velliä sitten ensimmäisiksi päiviksi synnytyksen jälkeen.

Nasu tietää, että meille tulee pentuja. Kai se haistaa sen Eepusta? Moneen kertaan se on käynyt masua ja peräpäätä Eepulta jo nuuskimassa, eikä enää hirmusti haasta tulevaa äitiä leikkimään. Lenkeillä vauhdikkainta menoa esittää nyt Nasu 12½v. Retku ja Pumpuli menee aikalailla samaa tahtia.

PS. Lumihangessa on ihana kieriskellä. T. Pumpu.