Meillä on rauhallinen mummomeininki! Hirmu lähti vanhempieni luokse hoitoon lauantaina (9 juoksupäivä) ja sen jälkeen tässä talossa ei oo leikitty eikä juostu :) Mahti ja Hirmuhan meillä leikkii joka päivä, painii ja ulkona ne rallattaa rinta rinnan toistensa kauluksissa roikkuen. Ja aina välissä Hirmu muistaa höykkyyttää poikaa oikein kunnolla. Mutta kun kotona on vain Mahti ja Retku, niin on kuin ei ois koiria talossa ollenkaan. Tyypit vaan nukkuu, makoilee ja kulkee akan perässä. Lenkillä nuuskuttelevat omiaan ja Retku on jo välillä niin laiska, että tulee jalkojen taakse polulle kävelemään, ei kehtaa laukkoa edellä enää kuin alkumatkan.

Uskon vahvasti, että Retku on tiine. Se on tosi rauhallinen ja nälkäinen. Kerjää jatkuvasti lisää ruokaa. Ja vyötärön kohdalta kyljistä on karvat kääntyneet ylös ja ulospäin. Painoa sille ei ole vielä tullut lisää, mutta lanneosa on selvästi aiempaa löysempi. Ultra on ensi viikolla keskiviikko iltana.

Retkun "masu" 21 vrk

Kadonneen vyötärön metsästys

Akan paraneminen on edennyt mukavasti. Leukojen kuminauhavedot poistettiin viime viikolla keskiviikkona ja samoin tukiruuvit ikenistä. Sen jälkeen suu oli pari päivää tosi kipeä, mutta viikonloppuna helpotti. Pehmeää, ei-pureskeltavaa ruokaa voi syödä jo pikkulusikalla ja pitkiä lenkkejä on voitu tehdä rauhalliseen tahtiin.