Olipahan aktiivinen lauantaipäivä, vaikka tauolla ollaankin Retkun juoksun takia. Aamusta kello soimaan ja Virpiniemeen Reinon & Bibin avuksi koulukisoihin. Hienosti meni kisat, rusetti molemmista luokista! Sitten vaihdettiin tallia Äimärautiolle ja käytiin hoitelemassa Sanni ja Antti siellä. Koirat oli "apuna" tarhan korjauksessa ja Retku otti kunnon lähdöt metsään fasaanin perään...

Talleilta sitten suorilta Tupokseen paimentamaan. Kolmella kevyellä lampaalla treenattiin talvitarhassa, nyt oli jo huomattavasti kuivempaa, kuin viikko sitten. Ja toukokuun koleutta karkotettiin toppatakeilla :-0. Nasta oli superhyvä vasemmalle, oikea vaatii töitä kyllä. Tehtiin enimmäkseen flänkkejä ja hyvästä flänkistä muori sai vähän kuljettaa palkaksi. Pieniä pätkiä poispäinkuljetusta kans. Vasemmat toimii! Lähtee hyvin, ilman painetta ja ottaa kaarella paineen hyvin vastaan. Meinas jopa tila käydä tarhassa ahtaaksi, mikä on Nasulle harvinaista. Menee vasemmalle ihan seinän ja aidanvieriä, hyvällä ajatuksella ja silleen sopivasti käsijarru päällä. Eikä liiraa tasapainossa sisälle vaan jää kaarelle käskystä maahan. Oikea sitten. No se on ollut meille aina hankalampi suunta, mutta sitäkin tarvitaan. Ei oikein ota painetta vastaan pullentaen, vaan saattaa tehdä äkkikäännöksen ja jatkaa vasemmalle, kun se on helpompaa. Minna tuli kaarelle avuksi, että saatiin koira kauemmaksi. Mutta perusvire taas oikein positiivinen. Hyvä Nasu!

Retkun vuoro alkoi taas masentavasti ja akalla meinaa palaa hihat, vaikka pitäs näyttää onnelliselta ja antaa koiran työskennellä. Katoppa paskaa syövää koiraa naama näkkärillä?!? Minna teki analyysin, että Retkun nenä menee maahan "hyvä" kehuista. Se olettaa, että tähän sopii lopettaa. Vaihdettiin sitten kuskia. Akalla kun on sellainen ajatus, että tuo pieni punainen on mamman mussukka, eikä suostu toisten ohjattavaksi. Eipä päde paimennukseen ainakaan. Retku ei huomioinut tarhassa seisovaa akkaa ollenkaan, vaan työskenteli ja tasapainotti lampaat Minnalle. Annettiin juoksuttaa oikein kunnolla ja älyttömällä kehulla ja kannustuksella. Jännä sinäänsä, että tuo kuumakalle ei paimennuksessa keitä yhtään yli. Vaikka kuinka kuumentaa tyyliin "puskii", niin pikkurouva vaan flänkkää, kiertää taakse ja pitää katraan koossa. Vauhdilla kylläkin, mutta ei yritä yhtään kohden eikä mene saalisvietille. Eli turvallista humputtelua kaikille osapuolille, vaikka vauhtia olikin. Ja kertaakaan ei Minnan kanssa yrittänytkään pysähtyä syömään! Ei vaan meinattu saada sitä pois lampailta, kun imuun pääsi :-)

Retkun toisessa sessiossa akka teki saman kuin Minna. Vauhtia ja jatkuvaa liikettä, vapaasti sytytellen ja kovasti kehuen ja kannustaen. Ja sama tahti jatkui. Koira teki töitä ja kontakti pysyi lampaissa. Välissä kun vedettiin henkeä, niin kaksin käsin sai punaisesta kiinni pitää, että ei karannut lampaille. Ja vauhdikkaasta kuljetuksesta otettiin lyhyitä toppeja (ei voimakasta käskyä, vaan sai jäädä jalkolleen) ja siitä heti oikeasta toiminnasta palkaksi liikettä. Ehkä se syttyi oikeasti vasta nyt? Innolla odotan, miltä meno ensi kerralla näyttää. 

Persönin kisat ois kahden viikon päästä, mutta ei ilmottauduttu sinne. Nastalle kun hakukaaret on ne vaikeimmat, niin ei ole reilua kokeilla niitä suorilta kisoissa tässä vaiheessa kautta, kun ei olla päästy kertaakaan treenaamaan isolle pellolle. Toivotaan että muori pysyy kunnossa ja pääsee kisoihin sitten syksyllä vähän reilumman treenin jälkeen.