Tiistai on treeni-ilta. Namit ja lelut reppuun ja keula kohti Virpiniemeä. Jo kotimetsässä huomasin taivaalla komeat revontulet. Matkalla piti pää pöllönä kuikuilla taivaalle, niin hienosti ne siellä loimottivat ja hallin pihassa keskitaivas oli niin vihreä, että metsässä näki kulkea ilman lamppua. Vartin verkkalenkki lumisessä metsässä ja Retku sai jäädä autoon odottamaan.

Kasasin kujakepit Hirmulle ja Hanna oli tehnyt aika pitkän ja virtaavan radan meille. A mentiin kolmesti ja radalla oli myös pöytä, jota käytiin etukäteen treenamassa namin ja naksun kanssa. Alkusuora me jätettiin Hirmun kanssa pois, kun siinä oli kepit.

Verkaksi tehtiin kujakeppejä ja ne meni kyllä tosi hyvin. Ihan selvästi kakaran päässä on joku lamppu syttynyt. Hakee hyvin aloitusta ja vetää vauhdilla kujan. Mulla on targetti (= pringlespurkin kansi) ja nami noin metrin päässä lopusta maassa.

Radalle mentiin omalla vuorolla kuulostellen, että mikä on menomoodi tänään. Ja olihan sitä! Ihan kuin eri koira viimeviikosta. Ensimmäiset putkeenmenot vähän empi, mutta kun kannustin, niin lähti menemään. Hypyt oli 45 cm ja ne meni helposti ja hyvällä vauhdilla. Ja A oli ihan lemppari, Hirmulle tulee kyllä hyvä A. Se tulee harjan yli loikalla ja aloittaa matalana ja lopettaa vauhdikkaalla stopilla. Pussikin sujui pienen epäröinnin jälkeen ilman apuja ja kun vauhtiin päästiin, niin pimeästäkin kulmasta haki putken suun. Ja mehän oltiin yhtä hymyä ja nautittiin menosta!

Ilmeisesti viime viikolla hiljainen ohjaus (päivän teema) oli liikaa vielä meille. Kun virheitä tuli ja koiraa ei kehunut ja kannustanut, niin se meni ihan lukkoon. Nyt oli kokoajan hyvä yritys päällä ja iloinen tekemisen meininki. Lyhyt paikkakierros takakulman hyppykuvioon ja sitten lelu palkaksi leikkien. Ja Hirmu ramppas vielä A:n eessuntaas lelu suussa :) Ehkä me unohdetaan se pitsinnypläys ja jatketaan vielä agissa.

Metsään lenkille revontulten loisteeseen ja näin lyhyesti treenit pakettiin.

Kalevan sivuilla paljon hienoja revontulikuvia TÄÄLLÄ.