Torstaina ajeltiin kutistuneen lauman kanssa yöksi Jyväskylään. Viimeeksi 5½ vuotta sitten minulla on ollut vain kaksi koiraa. Ja Retku on nyt lauman vanhin, neljässä kuukaudessa se on vaihtanut paikkansa pahnan pohjimmaisesta johtajakoiraksi. Raskaalta tuntui lähteä, mutta toisaalta ajatukset sai pois Nasusta muulla tekemisellä. Laajavuoressa oli illalla sateista ja pimeää. Koirat metsään, ruokaa ja nukkumaan. Tukalan kuumassa piehtaroiden meni yö.
Perjantaina oli minulla työpäivä ja Mimmu oli lupautunut ottamaan koirat päivähoitoon. Palokassa treffattiin ulkona ihanainen Tepa ja Misty. Isot koirat tuumas, että tässä ei kummosempia tervehtimisiä tarvita ja sisarukset otti kunnon ärrimurripainit kurakossa. Hyvin oli päivä mennyt, neljä tuntia oli Tepa ja Hirmu jaksaneet painia. Alussa ne oli ottaneet muutaman kerran yhteen vähän turhan tosissaan, mutta kun yhteinen sävel löyty, sitä sitten riitti. Tepalla oli irronnut alakulmuritkin siinä meuhkatessa ja verta oli turkeissa molemmilla. Isot koirat olivat viihtyneet omissa oloissaan. Ja kun työpäivän päätteeksi ajelin tytöt hakemaan, niin hyvin oli rauhallista väkeä. Nukkuivat inahtamatta koko matkan Seinäjoelle.
Tuhannet kiitokset Mimmu & co. punaturkkien päivähoidosta!
Vappuilta sujui rauhallisesti, Fooningissa tais olla vain koiravieraita. Lenkki, ruokaa ja nukkumaan. Jätin huoneen ikkunan auki ja nukuin kuin tukki lintujen laulua kuunnellen.
Aamulla maksit aloitti klo 9 kisoissa, joten aamupalan jälkeen kamat kasaan ja kisapaikalle. Todella kauniilla paikalla puistossa kosken rannalla oli kisakenttä. Mukavasti ulkoilumaastoa ympärillä. Sataa tihutti, mutta oli tosi lämmintä. +15 astetta ja kevätpäivä parhaimmillaan. Päivällä aurinkokin tuli esiin ja lämmitti todella mukavasti.
Päivän eka rata oli Rauno Virran agirata. Ekassa startissa Retku varasti tosi törkeästi ja saimme jo kolmosella hylyn väärän putkenpään muodossa. Paska. Ihan ok rata tehtiin kuitenkin, akalla riitti tsemppi ohjata koiran pottuilusta huolimatta. Pimeän kulman putken haki loistavasti puomin alta ja irtos mukavasti.
Toinen rata oli Raunon hypäri. Kinkkistä, kinkkistä. Piti ehtiä moneen paikkaan. Me tehtiin oikein siisti rata, mutta nyt oli akan vuoro sössiä. Muutin suunnitelmaa keppien jälkeen, kun hyppyneliö tuotti muillakin vaikeuksia. Ja iso valssipyörähdys keppien loppuun sai Retkun sinkoamaan sivuhypylle oikealle, kun piti jatkaa etuviistoon oikealle. Hyvällä sykeella rata loppuun. Suora putki, U-putki, pituus, suora putki hässäkkä meni hyvin.
Starttien välissä tavatiin ihanainen Kiukku. Tais se muistaa akan, ainakin tutun kipeästi puri leuasta ja sai hepulit. Rotevampi se on kuin Hirmu ja karvasempi, mutta paljon on samaa sisaruksissa. Ja ihana kontakti Johannan kanssa.
Päivän viimeinen rata oli Kari Jalosen agirata. Kivan virtaava, mutta oli takaa kiertoa ja välistä vetoa. Alussa heti kolmen hypyn suora ja sitten neljäs takaakiertona. Tässä oli _pakko_ pysyä lähdössä. Jätin Retkun tosi kauas ja maahan. Maahan? Rouva oli ihan kysymysmerkkinä, että ihanko oikeasti mun tarvii pistää pitkälleni tähän? Normaalisti jätän sen aina lähtöön istumaan. Mutta nytpä pysy! Pääsin oikein kehumaan kolmosen takana, siellä se nakotti korvat tötteröllä ykkösen takana :) Ja hyvällä fiiliksellä tehtiin nolla. Meidän seitsemäs SM2010 nolla.
Yhden aikaa oltiin jo tienpäällä taas. Ajeltiin Seinäjoelta Tampereelle. Pieni huoltotauko matkalla ja sitten kurasissa kisakamoissa laskeuduttiin hotelli Rosendahlin vappulounalle ;-) Porukat oli siellä ihan hepeneissä ja me yritettiin vaivihkaa päästä huoneeseen lepäämään. Klo 16.30 Teemu kurvas meitä pihalta hakemaan ja keula kohti Niihamaa. Ohjelmassa oli sukulaiskoirien lenkki. Matkassa Retkun ja Hirmun lisäksi Nastan Elwood-poika sekä Retkun tyttäret Jake ja Martta.
Tässä kuvia maastosta:
Vas. Retku, Hirmu, Martta, Elwood ja Jake.
Himmu just hoksas jotain mielenkiintoisempaa tekemistä...
Hitsi, mun koirat on edukseen :)
Olipahan mukava nähdä pitkästä aikaan! Ja mikä mukavinta, koko lauma juoksi metsässä ja pelloilla sulassa sovussa, ilman minkäänlaisia pörinöitä. Ja akka bongas leskenlehdet ja sinivuokkoja. Kevät on jo pitkällä!
Sitten puuhakas päivä jatkui kaffittelulla Leenan kotona. Martta oli hiljattain saanut koirakaveriksi Elsan, joka oli pikkiriikkinen venäjäntoy. Olipahan kerrassaan ihana pentu! Hirmu pääsi totuttelemaan lapsiin samalla, sillä kun on ollut tosi vähän lapsikontakteja ja meidän talon lapset ei osaa koirien kanssa tutusella. Kyllähän neitiä jännitti, makupalat maistui kyllä, mutta heti niiden jälkeen oli turvallisinta töröttää pöydän alla akan jaloissa.
Ja seuraava stoppi sitten päivällinen Miran ja Teemun luona. Samalla vaihdettiin "viimeiset" kuulumiset sillä viikkoa myöhemmin Elmu ja Jake lensivät maailman toiselle puolelle eli Uuteen-Seelantiin kahdeksi vuodeksi. Vientikoiria siis, kylläkin samaan paikkaa matkaavat myös Mira ja Teemu. Onnea matkaan! En taida ihan tuosta vaan tulla käymään kylässä, vaikka mieli tekisikin.
Kisat, lenkit, kyläpaikat ja hyvä ruoka tekivät tehtävänsä. Illalla ei tarvinnut unta houkutella. Hiljasta sakkia oli hotellissa. Sunnuntaina klo 9 Lempäälässä sisähallissa jatkui kisat. Keli oli hyytävän kylmä ja tuulinen, onneksi oli sisäkisat. Mutta silti sai villahousut kaivaa kassista. Ja pipon ja rukkaset.
Belggarikisat x 3 eli rimat tapissaan 65 cm kaikilla radoilla. Ja okseri oli kans maksimimitoissa. Tuomarina Anne Huittinen. Alustaan sai ottaa tuntumaan verkkahypyilla ja hyvin tuntui pitoa olevan Eepun tassuissa. Ja kyllähän se olikin taas virtanen heti ekassa startissa. Sai akka pistellä parastaan, että pysy perässä. Ja maalissa ei ollut mitään havaintoa virheistä, niin kovalla sykkeellä mentiin ja sata valssia. Puomilta oltiin saatu alastulovirhe. Matka jatkui siitä 180 asetta takaspäin pussiin, joten en tullut tarpeeksi pitkälle koiran rinnalle vaan ite otin sen sivusta alas. Muuten puhdas rata ja montaa nollaa sieltä ei tullutkaan. Aika oli kyllä yllätys, ei jääty Rhetistä kuin pari sekkaa ja Iiron kanssa oltiin samoissa lukemissa. Retku ei näytä nopealta, mutta se on tehokas liikkuja eikä sudi. Näköjään sillä ehtii ihan hyvästi :)
Toinen rata oli virtaavampi, ei tarvittu ihan niin montaa valssia. Nyt tein puomin huolellisesti ja sen jälkeiset hyppykuviot vein tosi varman päälle. Okserille en saatellut tarpeeksi, siitä tuli takarima kevyesti alas, sama juttu muurilla. Muuten sujuvaa menoa ja kympillä maaliin.
Lisää sukulaisia tavattiin sitten välissä, kun Riikka ja Jari tulivat Loiston kanssa kisoja kattomaan. Loisto on Hirmun serkku eli Retkun Supo siskon tytär. Käytiin käpyttelemässä maastossa ja parannettiin maailmaa. Ja Riikka lahjotti meille jätti-ison namipussin Natural Menuta. Hyvin maistui meidän tytöille, pitää yrittää paikallisesta kaupasta saada sitä tilaamalla. Mira ja Teemukin piipahtivat kisoissa.
Sitten vielä kolmas rata, joka meni jo vähän väsyneissä (akka) tunnelmissa. Puhtaasti edettiin 12 hypylle asti, jossa takaakierto onnistui pariin kertaan erinomaisesti, mutta kun se hyppy piti hypätäkkin :) Kahdesti Retku kiersi ympäri asti, ennekuin hokas hypätä sitten väärään suuntaan... Hyvä me.
Hylkykirjat sai nopeasti, joten puolen päivän jälkeen me jo suunnattiin kotimatkalle. Valosan aikaan oltiin kotona. Kolme yötä hotellissa, niin oma sänky tuntui taivaalta. Vaikka itku siinä illalla taas tirahti, kun se musta koira puuttui sängy alta.
Kommentit