Perjantaina ajeltiin Rovaniemelle ihanassa kelissä. Käytiin kirjautumassa hotelliin, syömässä kiinalaisessa ja sitten Ounasvaaralle lenkittämään koiria. Olen asunut 10 vuotta (niin se aika rientää!) sitten Rovaniemellä, joten vanhoja tuttuja reittejä tallattiin. Retku meni kuin kenguru pitkin hankia ja välillä kiusasi Nasua. Kylläpä siinä oli virtaa.

Eka rata oli Jalosen agirata ja haastava, mutta mukavan virtaava. Hallissa ihanasti tilaa lämmitellä ja verkkaesteitäkin. Retku tosi kiihkeä, mutta erittäin keskittynyt. Radan alussa hyppyneliö ja 2.hypyn takana suoralla pujottelu (lemppari), joten otin koiran tiukasti haltuun, jotta sain sen ulkokulman kiertoon. Tässä tuli rima alas (hyppy2). Pujolle vein suunnitelmista poiketen valssilla koiran eteen kääntyen. Pari ihan hervotonta maakuntalenkkiä hyppyjen välissä, kun haki putkea, jonne ei menty. Hyvä rata, vitosella maaliin. Tyytyväinen olen omaan ohjaukseen. Vein hyvällä rytmillä loppuun asti, vaikka toki näin ja kuulin alun riman tiputuksen.

Välissä sitten vähän palauttavaa lenkkiä ja illan päätteeksi tuomariharjoittelija Jari Tienhaaran agirata. Ja taas piti päivitellä, että kyllä on kaikki kommervenkit laitettu samalle radalla... Oli välistävetoa, takaa kiertoa hypylle ja kolmoissarja. Kaikki kontaktit radalla. Alku jo heti vaikea ja vaarallisen vino vienti puomille, jos ei tehnyt tarpeeksi tilaa. Minä vein Retku koko radan ihan kädestä. Tarkasti ja tiukasti ja vähän hitaastikin. Mutta puhtaasti :-) Puomilta lipes edessä tehdyllä valssilla ennen aikojaan, mutta 100 varma se kontakti silti oli. Lähti vaan liukkaasti. Pakkovalsseja useampi ja yhdellä U-putkella olin aivan liian nopeasti koiran edellä. Pelkäsin jo, että koira jättää menemättä, kun omaa liikettä oli pakko hidastaa. Viimeinen hyppy U-putken jälkeen vähän haparoiden, ohjasin tosi reilusti sivusta, etten vienyt takaisin putkeen. Nollarata, kylläkin kauhean väännön jälkeen. Jotenkin loppurata varsinkin meni ihan sumussa. Mentiin kärkeen. Nopeille koirille rata tuotti vaikeuksia, eikä nollia tullut montaa. Jännättiin kisa loppuun kahvion pöydästä käsin, Kerttulan selostuksista muiden virheitä kuunnellen. Ja niinhän siinä kävi, että Retku voitti luokan nollalla!

Jotenkin sitä on tässä vaiheessa keräämässä vain hyviä ratoja ja tavanollia. Ava-tavoite on nyt taustalla ja pyrkimys on SM:iin ja karsintoihin. Nollat riittäs meille, ei niiden voittoja tarvis olla. Mutta tulipahan nyt tuokin, toinen nollavoitto 3-luokasta. Agilityvalion kello odottaa 2.9.2008 asti. Sen jälkeen tavoitellaan valionarvoa.

Jälkikäteen tajusin, että päivän saldo oli 5 + 0 eli se tuplanollakin oli vain yhden riman päässä... Ehkä tämä tästä. Eepu on kyllä super!