Tänään käytiin Nastan kanssa eläinlääkärillä tutkimuksissa nenäverenvuodon takia. Ja saatiin kirjallisena ammattilaiselta se, mitä akka olikin jo epäillyt. Nenäontelossa on kasvain ja se siellä aivastuttaa, kun tukkii ilmatien jo melko tarkasti.

Ensin tehtii yleiskunnon tarkistus, puntari näytti 17½ kg ja sydän kuulosti erinomaisen vahvalta. Imusolmukkeet ei oo suurentuneet ja suu näyttää yläleuasta normaalilta. Sitten laitettiin muorille rauhoitus ja siirryttiin röngeniin. Kuvia otettiin suusta ja päästä usempia. Välillä oli levy suussa ja sitten lopussa koira oli kourussa selällään ja suu kiilattiin auki, jotta saatiin pelkkä yläleuka kuviin. Luustomuutoksia siellä ei (vielä) ole. Hampaat on tukevasti kiinni leukaluussa.

Sitten mentiin leikkurin puolelle ja ell. Minna Liinamaa kävi tutkimaan sierainta tarkemmin. Tämä käsittely tuntui koiralle rauhoituksesta huomimatta, joten Nasu laitettiin tippaan ja sen kautta laitettiin sitten lyhyeksi aikaa voimakkaampi nukutus. Tosi pieni tila vasemmassa sieraimessa on enää vapaana, kasvain on nenäontelossa keskiseinämässä noin 1½ cm matkalla heti sierainkaaren takana. Eläinlääkärin mukaan sitä ei voi leikata, sillä se tarkoittaisi käytännössä koko kirsun poistamista. Lopuksi pahkurasta otettiin ohutneulanäyte ja ylimääräistä solukkoa siellä näkyi mikroskoopissa. On hyvin todennäköisesti pahalaatuista, ehkä levyepiteelikarsinooma tai melanooma. Näytteet laitetaan vielä patologille tutkittavaksi, isompaa koepalaa ei otettu, sillä ei turhaan haluttu rikkoa enempää pahkuran pintaa.

Nasta sai jäädä nukkumaan, ei annettu herätyspistosta. Verta nenästä tuli tutkimusten takia sen verran reilusti, että saa unen aikana pinnat umpeutua sieltä rauhassa kuntoon.

Kasvaimen eteneminen ja kasvu on vaikea ennustaa. Hoitoa ei ole ja nyt mennään päivä kerrallaan koiran vointia seuraten. Kuulemma osa koirista pärjää, vaikka toinen sierain on täysin tukossa ja suun kauttakin henki kulkee, mutta arjen sujuminen on hyvin yksilöllistä. Minna sanoi, että kyllä me oma väki sitten tiedetään, kun on aika luovuttaa ja tehdä viimenen palvelus.

Kyllä tämä pistää hiljaiseksi. Pumpulin lähdöstä on vain kuukausi ja nyt jo itketään Nasun takia. Kyynelten läpi on vain yritettävä iloita uusista elämän aluista ja aina on muistettava, että koiran ottoon liitty aina myös tämä raskaampi puoli. Ystävästä luopuminen.