Minulla on ollut koko alkuvuoden selittämättömiä väsymys- ja hengenahdistus oireita. Syke on urheilussa ollut huomattavasti normaalia korkeammalla ja palautuminen on ollut heikkoa. Sairastin vuoden vaihteessa kovan flunssan ja olen syönyt tässä kolme eri AB-kuuria keuhkoputken, kurkunpään ja poskiontelon tulehduksiin. Lisäksi olen saanut allergialääkkeet, astmapiipun ja limakalvoja kuivattavan lääkkeen. Mistään ei ole ollut apua. Rintaan pistää ja henki ei kulje kunnolla. Huhtikuussa vihdoin sain lähetteen sydänultraan ja kun siinä ei todettu mitään poikkeavaa, niin jouduin päivystykseen keuhkoveritulppaepäilyn vuoksi. Keukojen varjoainekuvauksissa löytyi sitten vihdoin syy oireille. Minulla on tulehdusrakkuloita keuhkoissa ja imusolmukkeissa eli harvinainen keuhkosairaus sarkoidoosi.

Olemme treenanneet läpi talven hyvin satunaisesti Mahtin kanssa ja eilen kävimme Raahessa yhden startin verran kisaamassa. Ja pakko on todeta, että tässä kunnossa minusta ei ole enää juoksemaan täysmittaisia agiratoja 3-luokan maksikoiran kanssa. Henki ei kulje ja akka piiputtaa täysin. Ei ole reilua koiralle yrittää edetä puolikuntoisen ohjaajan kanssa. Jätämme agilityn nyt tähän. Mahti on 7½ vuotias ja hienossa kunnossa, mutta minulla ei ole mitään tarvetta hommata sille lainaohjaajaa tai yrittää opettaa sitä irtoavammaksi, että itse kykenisin sitä viemään. Olen harrastanut ja kilpaillut agilityssä viimeiset 20 vuotta hyvin aktiivisesti, mutta nyt on aika jättää laji. Motivaatio on ollut hakusessa itsellä jo monta vuotta ja nyt terveys on sellainen, että kaikkien osapuolten kannalta on hyvä lopettaa ura tähän.

Jatkan lajin parissa vain koulutusohjaajana ja koetoimitsijana. Omat koirat ovat kaikki nyt myös eläkkeellä agilitysä.