Pakkasta uhmaten otin koko lauman tiistaina mukaan agitreeneihin. Kotona lähtiessä mittari näytti -19 astetta, mutta Virpiniemessä olikin sitten -26. Mutta onneksi hallissa oli lämmitys päällä ja keli plussa puolella.

Retku teki lyhyesti ja helppoa. Rimat 55 cm. Kerrattiin kepit, puomi, A ja hyppyjä. Sellaista humputusta vaan, akallakin oli Kuomat jalassa, kun ei tarennut lenkkareille vaihtaa. Innokas, mutta hyvin kuulolla oli Retku. Ja suuri rakkaus lypsykumi sai pikkurouvan vallan hymyilemään. Onni on oma lelu <3.

Hirmukin pääsi halliin Retkun tehtyä ekan setin. Vähän jänskätti koirien haukku, mutta äkkiä se kipsi suli ja neiti seurasi kovin kiinnostuneena muiden tekemisiä. Käytin käpyttelemässä remmissä hallin reunoilla ja kun muut teki rataantutustumista, niin laskin Hirmun vapaaksi esteiden sekaan ja otin sen kanssa lyhyitä juoksupätkiä. Mahdottoman tiivisti sen kulkee akan matkassa. Tekee sähäkät käännökset ja seuraa liikettä hyvin luontevasti. Ja akan vetovoima on suurempi, kuin kentän reunalla kiljuvan äitikoiran. Great!

Lopuksi poistuimme hallista nätisti remmissä ja itse kävellen pyöröovista. Uudet pinnat ei kyllä tätä sankaria hetkauta pätkääkään. Liikkuu joka paikassa hyvin rentona. Pikku lenkki pimeässä metsässä kuunloisteessa ja sitten autoon lämmittelemään.

Retku teki vielä toisen lyhyen session rataa ja sitten jäähdyttely sillekin. Lauantaina mennään varmaan treenaamaan möllikisoihin ja kovasti polttelis ilmottaa yhteen starttiin kokeeksi KASsin maaliskuun alun kisoihin...

1267023023_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Ja Hirmun korvat sai langan. Kuvassa myös rakas tiskiharja. Se on pesupallon ohella maailman paras lelu.